OKM:n, Taiken ja Business Finlandin harkinnanvaraiset valtionavustukset osana valtion rahoitusta kulttuurille ja taiteelle

Tämä Lukujen valossa -katsaus koskee vuotta 2023 ja kattaa 201 miljoonaa euroa harkinnanvaraisista valtionavustuksista kulttuurille; luku on alle 15 prosenttia kaikesta valtion kulttuurirahoituksesta (vrt. https://www.cupore.fi/tiedonvisualisoinnit/valtion-rahoitus-kulttuurille-2023/).

Sisällysluettelo:

1. Harkinnanvaraisten valtionavustusten määrässä ja merkityksessä on suurta vaihtelua kulttuurinaloittain
2. Osa kulttuurinaloista on yhden rahoitustahon varassa
3. Rahoitus keskittyy Uudellemaalle, Taiken avustukset levittäytyvät eniten ympäri Suomen
4. Erilaiset saajat painottuvat eri rahoitustahoilla

Vertailemme tässä katsauksessa taiteen ja kulttuurin harkinnanvaraisia valtionavustuksia jakavia tahoja. Merkittävin näistä on opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM)¹. Tässä katsauksessa tarkasteltavat OKM:n valtionavukset myönnetään kulttuuri- ja taidepolitiikan osastolta, josta käytämme vakiintunutta lyhennystä KUPO. KUPO:n rahoitustietojen rinnalla tarkastelemme Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) jakamia apurahoja ja avustuksia. Taike toimii KUPO-osaston ohjauksessa, mutta tekee itsenäisesti päätökset jakamansa rahoituksen kohdennuksista. Nostamme KUPO:n ja Taiken kanssa vertailuun myös aiemmin merkittäväksi kulttuurialojen rahoittajaksi toteamamme² Business Finlandin (BF), joka toimii työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa.  

KUPO:n ohjaamana toimii Taiken lisäksi myös muita rahoitusta kulttuurin toimialoille jakavia tahoja. Taiken tapaan virastona toimivista merkittävin on Museovirasto, jonka kautta kulkeva rahoitus ei sisälly tässä käsiteltäviin lukuihin. Muulla statuksella toimivista rahoittajista merkittävin on Suomen Elokuvasäätiö SES, jonka kokonaisrahoitus sisältyy tässä katsauksessa tarkasteltaviin KUPO:n avustuksiin. Harkinnanvaraista rahoitusta kulttuurille ja taiteelle kanavoituu OKM:n ja TEM:n hallinnonalojen lisäksi myös sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) kautta. Valtion kulttuurirahoitusta koskeneessa kartoituksessamme³ löysimme käsityönä avustusten tarkoituksia kooten STEA:n jakolistoilta yhteensä 8,5 miljoonaa euroa kulttuurille kohdentuvaa rahoitusta. Tämä katsaus ei kata kyseistä rahoitusta.

Tässä katsauksessa kuvattua tietoa ei ole aiemmin julkaistu. OKM ei ole tarjonnut koontia sen paremmin KUPO:n kuin muidenkaan osastojensa jakamien avustusten kohdennuksista (Taike tosin julkaisee vuosittaisen tilastoinnin apurahoistaan⁴). Lokakuusta 2023 alkaen tilanne on sikäli parantunut, että valtionavustusviranomaisia koskee tietojen toimittamisvelvoite ja tutkihallintoa.fi-sivustolle⁵ kertyy huomattavasti aiempaa kattavampaa valtionavustustietoa. Sivustolle koottuja avustuspäätöksiä ei ole kuitenkaan ryhmitelty siten, että kulttuurin eri aloille kohdennettua rahoitusta voisi vertailla.

Taulukko 1. Tarkasteltavat tahot ja rahoitus.

Harkinnanvaraisten valtionavustusten määrässä ja merkityksessä on suurta vaihtelua kulttuurinaloittain

Harkinnanvaraisen rahoituksen osuus taiteenalan rahoituksesta vaihtelee suuresti taiteenaloittain⁸ (kuvio 1). Kirjallisuuden alalla jopa 96 prosenttia valtion rahoituksesta on harkinnanvaraista, visuaalisten taiteiden kohdalla luku on 73 prosenttia, esittävällä taiteella 23 prosenttia ja musiikin kohdalla vain 9 prosenttia. Eroja selittää muun muassa esittävien taiteiden (ml. musiikki) valtionosuuslainsäädäntö. Harkinnanvaraisen rahoituksen merkitys on suurin vähiten valtion rahoitusta saavilla toimialoilla.

Audiovisuaalisen taiteen alalla suhteellisen pientä harkinnanvaraisen rahoituksen osuutta (10 %) selittää Ylen rahoituksen suuri merkitys. Kulttuuriperinnön, museoiden ja kirjastojen harkinnanvaraisen rahoituksen osuuteen vaikuttaa näille aloille, etenkin niillä toimiville laitoksille, muiden kanavien kautta kohdentuvan rahoituksen suuri osuus.

Rahallisesti eniten valtionavustuksia jaetaan audiovisuaaliselle taiteelle ja esittävälle taiteelle. Audiovisuaalisen taiteen rahoituksessa näkyy KUPO:n rahoitus Suomen Elokuvasäätiölle (27 milj. euroa) ja Business Finlandin audiovisuaalisen alan tuotantokannustin (9,4 milj. euroa). Suurin esittävän taiteen yksittäinen rahoituskohde on KUPO:n rahoitus Suomen kansallisoopperan ja baletin vuokrakuluihin (12 milj. euroa).

Kuvio 1. Harkinnanvaraisen rahoituksen osuus koko valtion rahoituksesta.

Osa kulttuurinaloista on yhden rahoitustahon varassa

Kuviossa 2 kolmion kärjet kuvaavat kutakin tarkastelemaamme rahoittajatahoa ja pallot rahoitettavia aloja: mitä lähempänä alakohtainen pallo on kolmion kärkeä, sen suurempi osuus alan harkinnanvaraisesta rahoituksesta tulee nimetyltä taholta. Kolmion keskelle sijoittuvat tahot ovat siten parhaiten useampien rahoittajatahojen tunnistamia ja niiden rahoituspohja on kattavampi kuin kärkiin tai jollekin reunajanalle sijoittuvilla aloilla. Tasaisimmin rahoitettu ala arkkitehtuuri saa toisaalta taiteenaloista selvästi vähiten valtion rahoitusta.

Kirjastojen ja museoiden harkinnanvarainen rahoitus tulee käytännössä kokonaan KUPO:n avustuksista ja KUPO myöntää paljon myös alakohtaisesti erittelemätöntä rahoitusta. BF:n rahoitusosuus on merkittävin arkkitehtuurissa ja audiovisuaalisessa taiteessa. Taiken merkitys on taiteenaloista suurin visuaalisille taiteille ja kirjallisuudelle.

Kuvio 2. Tarkasteltujen rahoitustahojen osuus eri taiteen ja kulttuurin alojen harkinnanvaraisesta rahoituksesta.

Rahoitus keskittyy Uudellemaalle, Taiken avustukset levittäytyvät eniten ympäri Suomen

Kaikkien rahoittajatahojen kautta kohdennukset painottuvat Uudenmaan alueelle, KUPO:n avustukset (81 %) kaikkein eniten. Tätä selitetään perinteisesti sillä, että KUPO rahoittaa valtakunnallisia järjestöjä, joiden kotipaikka on yleensä Helsingissä. Valtakunnallisten järjestöjen toiminnan ulottumisesta valtakunnan eri osiin ei tosin ole kattavaa tietoa, joten on mahdotonta sanoa, kuinka paljon valtakunnallisuuden perusteella Uudellemaalle kohdennetusta rahoituksesta todellisuudessa suuntautuu maan muihin osiin. BF:n tuista 78 prosenttia kohdentui Uudellemaalle. BF:n alueille kohdentamaa rahoitusta (vuosilta 2017-2022) voi tarkastella yksityiskohtaisemmin aiemmin julkaisemastamme Lukujen valossa-tekstistä⁹. Taiken myönnöistä hieman yli puolet kohdistui vuonna 2023 Uudellemaalle.

Maakunnittaista rahoitusta voi suhteuttaa taiteilijoiden ja luovan alan yritysten määrään: vuonna 2019 Suomen ammattitaiteilijoista 63 prosenttia asui Uudellamaalla¹⁰ ja vuonna 2022 luovan alan yrityksistä 48 prosenttia sijaitsi Uudellamaalla⁹.

Kuvio 3. Harkinnanvaraisen rahoituksen jakautuminen maakunnittain ja toimialoittain.

Erilaiset saajat painottuvat eri rahoitustahoilla

Eri rahoitustahot avustavat selvästi erilaisia toimijoita. Business Finlandin avustukset kohdistuvat yritystukina nimensä mukaisesti yrityksille. KUPO:a ja Taikea yhdistää rekisteröityjen yhdistysten ja kuntien tukeminen, vaikka myös nämä tahot jakavat avustuksia yrityksille. Taiken erityispiirteenä on taiteilijoiden ja työryhmien taiteellisen työn tukeminen.

Taiken avustukset jakautuvat selvästi suurimmalle saajajoukolle ja keskimääräinen avustus onkin tarkastelluista tahoista pienin (Taulukko 1). Business Finlandin avustukset taas jakautuvat melko pienelle joukolle yrityksiä, mutta hajonta avustusten koossa on suurta: aineistossa on paljon muutaman tuhannen euron messuavustuksia¹¹ ja innovaatioseteleitä¹², mutta myös satojen tuhansien eurojen audiovisuaalisen alan tuotantokannustimia.

Osa harkinnanvaraisten valtionavustusten saajista oli saanut tarkasteluaikana avustusta useammalta taholta. Eniten päällekkäisyyttä oli Taiken ja KUPO:n avustusten saajissa. Molemmat olivat myöntäneet avustusta 45 samalle hakijalle. Kolme hakijaa oli saanut sekä Business Finlandin että KUPO:n avustuksia ja vain yksi hakija avustusta sekä Business Finlandilta että Taikelta. Päällekkäisyys oli siis aineistossa melko harvinaista, alle 2 prosenttia kaikista saajista oli saanut avustuksia useammalta eri taholta. Tätä päällekkäisyyttä ei ole huomioitu kuviossa 4, joten yksittäinen avustuksen saaja voi näkyä siinä useampaan kertaan.

Kuvio 4. Harkinnanvaraisen rahoituksen saajat.

Vähäinen päällekkäisyys on hallinnollisesti ajatellen myönteinen havainto. Tilannetta voisi tulkita siten, että kaikki on kunnossa: kukin taho tuntee tehtävänsä ja valtion rahoitusta jaetaan onnistuneesti siten, että kukin rahoittaja vastaa tarkkaan todennetuista tarpeista. Pessimistisempi arvioija muistaa, että avustukset ovat muotoutuneet pitkän historian saatossa, eivätkä suinkaan nykymuodossaan perustu dynaamiseen ja tiedoiltaan kattavaan tilannekuvaan¹³. Kuvio 2 avaakin pohdinnan siitä, miksi valtaosa toimialoista liki ”makaa” kolmion alimmalla tangentilla, osa suoranaisesti ”nurkkaan ajettuina”.

1. https://okm.fi/avustukset[↩]
2. https://www.cupore.fi/tiedonvisualisoinnit/business-finland-rahoitus-2017-2022/[↩]
3. https://www.cupore.fi/uutishuone/valtion-rahoitus-kulttuurille-2023/[↩]
4. https://www.taike.fi/fi/julkaisut/taiken-tuki-taiteen-ja-kulttuurin-edistamiseen-2023[↩]
5. https://www.tutkihallintoa.fi/valtionavustukset/tutkiavustuksia/[↩]
6. Luovien alojen määrittelystä: https://www.cupore.fi/uutishuone/rahoitustietojen-kirjavuus-vaikeuttaa-suunnitelmallista-kulttuuripolitiikkaa/[↩]
7. https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/haut/2023/rahoitushaku-luovan-talouden-uudistumisen-ja-kasvun-tueksi[↩]
8. Lisätietoa käytetystä taiteenalaluokittelusta: https://www.cupore.fi/uutishuone/valtion-rahoitus-kulttuurille-2023/#luokittelu[↩]
9. https://www.cupore.fi/uutishuone/business-finland-yritystukien-alueellisesta-jakautumisesta/[↩][↩]
10. Hirvi-Ijäs, M., Renko, V., Leppänen, A., Lahtinen, E. & Sokka, S.(2023). Taiteilijana Suomessa: ammattitaiteilijat Suomessa vuonna 2019. Tietovihko 6. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.[↩]
11. https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/explorer/exhibition-explorer[↩]
12. https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/tutkimus-ja-kehitysrahoitus/innovaatioseteli[↩]
13. https://www.cupore.fi/wp-content/uploads/2024/01/taidepolitiikan_kepit_ja_porkkanat_raportti.pdf/[↩]