Selvitys: Kunnissa ei aina tunnisteta mediakasvatuksen johtamisen tarvetta

Mediakasvatuksen poikkihallinnollisuus tuo haasteita sen johtamiseen kuntaorganisaation sisällä, ilmenee  selvityksestä. Johtamista voidaan tukea paikallisin strategioin, valtakunnallisen tason ohjauksella sekä panostamalla osaamisen kehittämiseen.

Cuporen ja Kansallisen audiovisuaalisen instituutin yhteistyössä toteuttamassa selvityksessä tarkasteltiin mediakasvatuksen nykytilaa suomalaisissa kunnissa erityisesti mediakasvatuksen poikkisektoraalisuuden ja johtamisen näkökulmista.

Selvityksen mukaan mediakasvatuksen johtamisen haasteet liittyvät vahvasti poikkihallinnollisen ja poikkisektoraalisen toiminnan johtamisen haasteisiin kuntaorganisaation sisällä. Kunnilla on paljon ruohonjuuritason mediakasvatustoimintaa kulttuuritoimen, erityisesti kirjastojen, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen piirissä. Mediakasvatuksessa toimialat tekevät yhteistyötä keskenään, mutta toiminnan koordinointi ja johtaminen on vaikeaa, kun resurssit ovat toimialoihin sidottuja.

”Mediakasvatusta poikkihallinnollisena teemana ei aina tunnisteta johdettavaksi asiaksi, koska toiminta tapahtuu omissa palveluprosesseissaan ja eri toimialoilla”, erikoistutkija Anna Kanerva ja tutkija Katja Oksanen-Särelä sanovat.

Mediakasvatuksen toteutuksessa on toimialojen välisiä eroja. Esimerkiksi opetustoimessa toiminta perustuu opetussuunnitelmiin, minkä vuoksi mediakasvatus on suunnitelmallista ja vastuut ovat selkeämmät. Vastaavien rakenteiden puuttuminen esimerkiksi nuorisotoimen toimialalla tekee mediakasvatustoiminnan kuvaamisesta ja yhteisten tavoitteiden asettamisesta vaikeampaa.

Myös suppea käsitys mediakasvatuksesta ja medialukutaidoista vaikeuttaa kokonaiskuvan muodostamista mediakasvatukseen ja medialukutaitoihin liittyvistä vastuista.

Selvityksen laatineet tutkijat tuovat esiin keinoja tukea mediakasvatuksen johtamista kunnissa.

”Normit, suunnitelmat ja strategiat tukevat ja ohjaavat mediakasvatuksen johtamista sekä kunnan ylätasolla että toimialoilla. Nämä voivat olla paikallisia strategioita tai valtakunnallisen tason ohjausta ja tukea”, Kanerva ja Oksanen-Särelä toteavat.

Lakisääteisyys puolestaan velvoittaa kuntia toteuttamaan tiettyjä tehtäviä. Tällöin toiminnan merkitystä ei tarvitse erikseen perustella, ja lakisääteistä toimintaa myös resursoidaan taloudellisesti. Lisäksi ajantasainen käsitys henkilöstön medialukutaidon tilasta auttaa johtajaa ohjaamaan osaamisen kehittämisresursseja oikein. 

Mediakasvatusfoorumissa 23.5. julkistetun selvityksen tavoitteena oli kartoittaa mediakasvatuksen edistämiseen liittyviä haasteita ja hyviä käytäntöjä sekä kunnan toimijoiden näkemyksiä mediakasvatuksen johtamisesta. Selvitystä varten haastateltiin 27 viranhaltijaa kahdeksassa erikokoisessa kunnassa eri puolilla Suomea.

Kanerva, Anna & Oksanen-Särelä, Katja (2023). Medialukutaitojen edistäminen ja johtaminen kunnissa. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin julkaisuja 13/2023. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Tallenne erikoistutkija Anna Kanervan ja tutkija Katja Oksanen-Särelän esityksestä Mediakasvatusfoorumissa on nähtävissä Asiaa mediakasvatuksesta -YouTube-kanavalla: https://www.youtube.com/watch?v=1XNwGNnzeF4

Lisätietoja:

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore

Anna Kanerva, erikoistutkija  
puh. 050 302 1414 
anna.kanerva@cupore.fi 

Katja Oksanen-Särelä, tutkija 
puh. 050 505 6414 
katja.oksanen-sarela@cupore.fi 

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI)

Lauri Palsa, erityisasiantuntija 
puh. 050 411 6212 
etunimi.sukunimi@kavi.fi 

Lue lisää tutkimushankkeesta.

Lue KAVIn tiedote ”Uusi selvitys avartaa kuvaa mediakasvatuksen johtamisesta kunnissa” (23.5.2023).

Valokuva: Bermix studio, Unsplash