Oulu2026-seurantaraportti vuodelta 2023: yleiskuva ohjelmahankkeista

Oulu on yhdessä 39 kumppanikunnan kanssa Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Cupore toteuttaa Oulu2026-kulttuuripääkaupunkihankkeen tutkimusta ja arviointia vuosina 2022–2027.

[1] Oulun kaupunki (2021). Cultural Climate Change. Oulun matka kohti kulttuuri-ilmastonmuutosta. Oulu, vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkihakija. Hakemus, suomeksi toimitettu versio” viitataan jatkossa Hakukirja, 2021.

Sisällys

1. SEURANTARAPORTIN RAKENNE JA AINEISTO
2. YLEISKUVA OULU2026-ALUEESTA VUONNA 2023
3. KEHITYS MÄÄRÄLLISTEN INDIKAATTORIEN VALOSSA VUONNA 2023
4. SISÄLLÖT JA TARJONTA
5. TAIDE- JA KULTTUURIALAN TOIMINTAEDELLYTYKSET
6. TILAT
7. OSALLISTUMINEN JA OSALLISUUS
8. YHTEISÖLLISYYS JA HYVINVOINTI
9. MAINE JA IMAGO
10. KOHTI KULTTUURI-ILMASTONMUUTOSTA: NÄKÖKULMANA OHJELMAHANKKEIDEN TAVOITTEET
11. YHTEENVETO: OULU2026-TOIMINTA VUONNA 2023

Lähteet

1. SEURANTARAPORTIN RAKENNE JA AINEISTO

Seurantaraportti perustuu lähtötilanneraportissa kuvattuihin seitsemään toisiinsa limittyvään teemaan (kuva 1).

Teemat ovat sisällöt ja tarjonta, taide- ja kulttuurialan toimintaedellytykset, tilat, osallistuminen ja osallisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi, maine ja imago sekä kulttuuri-ilmastonmuutoksen kehitys. Nämä teemat keskittyvät Oulu2026-toimintaan. Seurantaraportissa kuvataan kunkin teeman kohdalla, kuinka Oulu2026-kulttuuripääkaupunkitoiminta on edennyt vuonna 2023.

Lisäksi seurataan tunnuslukuja, jotka kuvaavat laajemmin kulttuuripääkaupunkitoiminnalla tavoiteltua taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kehitystä Oulu2026-alueella.

Kokonaisuudessaan tutkimus- ja arviointityö perustuu laajaan aineistokokonaisuuteen. Kaikkia aineistoja ei kuitenkaan ole saatavilla ennen kulttuuripääkaupunkivuoden toteutumista.

Vuotta 2023 kuvaavan seurantaraportin aineisto kuvataan taulukossa 1. Keskeisen aineiston muodostaa Oulun kulttuurisäätiöstä saatu aineisto uusista Oulu2026-ohjelmaan hyväksytyistä hankkeista. Tämän myötä vuoden 2023 seuranta painottuu ohjelmasisältöön ja siihen, miten tehdyt ohjelmavalinnat toteuttavat Oulu2026-toiminnalle asetettuja tavoitteita.

Lisäksi raportissa hyödynnetään aiempaa kulttuuripääkaupunkeja koskevaa tutkimusta, havainnointiaineistoa, kirjallista aineistoa, Oulun kulttuurisäätiöstä ja Oulu2026-kunnista saatuja aineistoja sekä tilastoaineistoja vuodelta 2023. Tarkemmat lähteet mainitaan seurantaraportin tulosluvuissa.

Kuva 1. Oulu2026-arviointikehyksen teemat.

Taulukko 1. Vuotta 2023 koskevan seurantaraportin aineisto.

2. YLEISKUVA OULU2026-ALUEESTA VUONNA 2023

Tämä luku sisältää yleiskuvan Oulu2026-alueen kehityksestä niiden tilastoaineistojen valossa, joita vuoden 2023 osalta on saatavilla. Kaikkia teemoja kuvaavia tietoja ei ole vuosittain kattavasti saatavilla. Tämä koskee etenkin taloudellista kehitystä kuvaavia tunnuslukuja. Tietoja tullaan päivittämään tulevissa seurantaraporteissa.

Vuonna 2023 Oulu2026-alueeseen kuului kaikkiaan 40 kuntaa (kuva 2). Edeltävään vuoteen verrattuna kuntien lukumäärä kasvoi yhdellä, kun maaseutumainen Ranua liittyi mukaan vuonna 2023.

Taulukoissa tilastotiedot esitetään erikseen Oulussa ja muissa kaupunkimaisissa kunnissa, taajaan asutuissa kunnissa ja maaseutumaisissa kunnissa. Jako pohjaa Tilastokeskuksen tilastolliseen kuntaryhmitykseen.

Vuonna 2023 kuusi Oulu2026-alueen kunnista oli kaupunkimaisia, 11 taajaan asuttua ja 23 maaseutumaista. Edeltävänä vuonna maaseutumaiseksi tilastoitu Sotkamo kuului vuonna 2023 taajaan asuttuihin kuntiin.

Oulu2026-alueen ja kuntaryhmitysten muutokset on huomioitava vertailussa edeltävään vuoteen. Esimerkiksi Oulu2026-alueen väkiluku kokonaisuudessaan on kasvanut uuden Oulu2026-kunnan myötä, mutta alueen kuntien väkiluku on silti laskusuunnassa (muutoksen keskiarvo -0,8 %).

Kuva 2. Oulu2026-alue vuonna 2023.

Sosiaalinen kehitys

Taulukossa 2 esitetään sosiaalista kehitystä kuvaavia tunnuslukuja ja niiden muutosta Oulu2026-alueella vuonna 2023.

Vuoden aikana ei ole tapahtunut huomattavia muutoksia. Keskeisinä kehityssuuntina Oulu2026-alueella voidaan tunnistaa nuorten aikuisten negatiivinen nettomuutto sekä nuorisotyöttömyyden, vieraskielisen ja ulkomaalaistaustaisen väestön osuuden kasvu etenkin Oulussa. Yleisesti kehityskulut heijastavat laajempia yhteiskunnallisia muutoksia liittyen kaupungistumiseen, väestön ikääntymiseen varsinkin kasvukeskusten ulkopuolella sekä ulkomaalaistaustaisen väestön osuuden kasvuun.

Taulukko 2. Sosiaalista kehitystä kuvaavia tunnuslukuja Oulu2026-alueella vuonna 2023.

*Alueeseen liittyi yksi uusi maaseutumainen kunta vuonna 2023 (Ranua). Lisäksi Sotkamo muuttui aikavälillä 2022 ja 2023 maaseutumaisesta kunnasta taajaan asutuksi kunnaksi. Luvut eivät näiden kuntaryhmien osalta ole vertailukelpoisia.
**Nuorisotyöttömyyteen liittyvissä tiedoissa sovelletaan THL:n ylläpitämässä Sotkanet-palvelussa kynnysarvoa 5, jonka alittavia havaintomääriä ei ole saatavilla. Tästä syystä Hailuodon, Pyhännän ja Ristijärven tiedot puuttuvat keskiarvoista vuonna 2022 ja Hailuodon ja Ristijärven tiedot vuosilta 2023.

Taloudellinen kehitys

Taulukossa 3 esitetään taloudellista kehitystä kuvaavia tunnuslukuja ja niiden muutosta Oulu2026-alueella vuonna 2023.

Näitä tietoja oli vielä vuoden 2024 lopussa heikosti saatavissa etenkin siksi, että kunnittainen toimipaikkatilasto päivittyy hitaasti. Taloudellista kehitystä kuvaavia tunnuslukuja päivitetään kattavammin tulevissa seurantaraporteissa.

Vuoden 2023 osalta voidaan tarkastella tilannetta ja muutosta Oulun majoitusliikkeisiin saapuneiden matkailijoiden määrissä ja yöpymisvuorokausissa.[1] Molemmat olivat kasvusuunnassa edeltävään vuoteen verrattuna. Matkailijamäärässä lisäystä oli lähes yhdeksän prosenttia ja yöpymisvuorokausissa seitsemän prosenttia. Matkailijamäärät kasvoivat sekä kotimaisten (8,9 %) että ulkomaisten (6,8 %) matkailijoiden osalta. Yöpymisvuorokausissa taas oli pientä laskua ulkomaisten matkailijoiden kohdalla (-1,9 %).

Taulukko 3. Taloudellista kehitystä kuvaavia tunnuslukuja Oulu2026-alueella vuonna 2023: matkailijat.

_____

[1] Tietolähteissä on rajoituksia muun muassa sen osalta, onko tietyssä kunnassa riittävästi majoitusliikkeitä tiedonkeruuseen sisällyttämiseksi. Tästä syystä lukuja raportoidaan vain Oulun osalta.

Kulttuurinen kehitys

Taulukossa 4 esitetään kulttuurista kehitystä kuvaavia tunnuslukuja ja niiden muutosta Oulu2026-alueella vuonna 2023. Kuten edellisissä teemoissa, myöskään kaikkia kulttuurista kehitystä kuvaavia tunnuslukuja ei ole saatavissa seurantavuodelta

Valtionosuuksia saavissa taide- ja kulttuurilaitoksissa ei tapahtunut muutoksia vuosien 2022–2023 välillä. Valtionosuuksia myönnettiin näille laitoksille hieman vuotta 2022 enemmän yksikköhintojen kasvun myötä.

Tässä seurantaraportissa raportoimme ensimmäistä kertaa tarkemmin Taiken rahoitus- ja hakijatietoja Oulu2026-alueen kunnista. Tiedot perustuvat erilliseen poimintaan. Tarkastelussa hakijoihin ja saajiin ei lueta mukaan palkintojen saajia tai aiemmin useampivuotisen apurahan saaneita, mutta myöntösummiin sisältyvät niin eripituiset maksussa olleet apurahat, avustukset kuin palkinnotkin.

Taiken apurahojen, avustusten ja palkintojen myöntösummissa oli vuonna 2023 hienoista kasvua suhteessa edeltävään vuoteen etenkin Oulussa ja muissa alueen kaupunkimaisissa kunnissa. Muissa alueen kunnissa myöntösummat olivat laskusuunnassa. Hakijoissa, saajissa ja myöntösummien osuuksissa ei kuitenkaan ollut huomattavia muutoksia.

Taulukko 4. Kulttuurista kehitystä kuvaavia tunnuslukuja Oulu2026-alueella vuonna 2023.

*Alueeseen liittyi yksi uusi maaseutumainen kunta vuonna 2023 (Ranua). Lisäksi Sotkamo muuttui aikavälillä 2022 ja 2023 maaseutumaisesta kunnasta taajaan asutuksi kunnaksi. Luvut eivät näiden kuntaryhmien osalta ole vertailukelpoisia.
** ei sisällä palkintoja tai monivuotisia, aiemmin myönnettyjä apurahoja.
***korjattu vuoden 2022 tietoja yhden luvuista jääneen vos-museon osalta (Raahen museo).

3. KEHITYS MÄÄRÄLLISTEN INDIKAATTORIEN VALOSSA VUONNA 2023

Kukin Cuporen tutkimus- ja arviointikehyksen teema (ks. kuva 1 edellä) sisältää sekä määrällisiä indikaattoreita että syventäviä laadullisia tarkasteluja. Määrällisten indikaattorien tiedot tulevat useasta lähteestä, joista kaikki eivät päivity vuosittain ja osasta saadaan tieto vasta kulttuuripääkaupunkivuonna. Taulukossa 5 kuvataan vuoden 2023 tilanne niiden teemojen ja indikaattorien osalta, joista tieto oli saatavilla.

Vuonna 2023 ohjelmahankkeiden lukumäärä kasvoi, kun toisesta avoimesta ohjelmahausta valittiin mukaan uusia hankkeita. Tämän myötä myös Oulu2026-ohjelmaan osallistuvien toimijoiden määrä kasvoi: vuonna 2023 ohjelmahankkeissa ja vuoden 2022 avoimesta hausta valituissa hankkeissa oli suunnitelmatasolla mukana 688 toimijaa.

Hakukirjassa asetetaan tavoitteeksi, että 80 prosenttia ohjelmahankkeista toteutuu kansainvälisenä yhteistyönä ja 50 prosenttia vakiintuneiden kulttuurilaitosten ulkopuolella. Vuoden 2023 ohjelmahankekokonaisuudessa nämä tavoitteet toteutuvat hyvin, sillä hakukirjan ohjelmahankkeista ja toisesta avoimesta hausta valituista hankkeista 89 prosenttia on suunniteltu toteutettavaksi kansainvälisenä yhteistyönä ja 87 % kokonaisuudessaan tai osittain vakiintuneiden kulttuuritilojen ulkopuolella.

Taulukko 5. Kehitys määrällisten indikaattorien valossa vuonna 2023.

* Toisesta avoimesta ohjelmahausta valituista hankkeista tieto suunnitellusta kansainvälisestä yhteistyöstä Euroopassa (Onko mukana yhteistyökumppaneita tai toteuttajia muista Euroopan maista?)
** Toisesta avoimesta ohjelmahausta valituista hankkeista laskettu toimijat seuraavista hakulomakkeen sarakkeista: Hakija; Projektin keskeiset toteuttajat / työryhmän jäsenet; Paikalliset ja kansalliset kumppanit; Eurooppalaiset kumppanit. Päällekkäisyydet on poistettu. Kuntien eri toimialat ja yliopistojen eri laitokset on laskettu kukin yhdeksi toimijaksi (kunta/yliopisto) pois lukien taide- ja kulttuurilaitokset, josta on laskettu toimijoiksi erikseen, vaikka olisivat kunnallisia. Verkostot on laskettu kukin yhdeksi toimijaksi, ellei verkoston jäseniä olla erikseen listattu toimijoina hakemuksessa. Toimijoihin ei olla luettu mukaan tarkemmin nimeämättömiä toimijaryhmiä kuten paikalliset taiteilijat tai koulut.

4. SISÄLLÖT JA TARJONTA

Kulttuuritarjonta on Euroopan kulttuuripääkaupunkitoiminnan ytimessä. Kulttuuri on keino kehittää paikkakuntaa ja aluetta sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti.

Oulu2026-kulttuuriohjelman vision muodostavat inspiroivuus, kestävyys ja eurooppalaisuus. Hakukirjan mukaan ohjelman taiteellinen visio nojaa kolmeen peruspilariin: 1) kestävyyteen, 2) uusiin areenoihin ja yleisöihin sekä 3) kulttuurisysteemin uudistamiseen, laitosmaisuuden keventämiseen ja kulttuuritoiminnan laajaan levittämiseen (Hakukirja, 2021). Tässä luvussa kuvataan Oulu2026-ohjelman kehitystä vuonna 2023 sekä kestävyyttä osana kulttuuriohjelman kokonaisuutta.

Oulu2026-ohjelman kehitys vuonna 2023

Oulu2026-ohjelman kokonaisuus muodostuu useassa vaiheessa ja laajassa yhteistyössä. Vuoteen 2023 mennessä mukana olivat 51 hakukirjan hanketta. Sen lisäksi mukaan valittiin loppuvuonna 2022 toteutetusta toisesta avoimesta hausta 62 uutta hanketta. Hyväksyttyjä hakemuksia oli 63. (Kuva 3.) Tässä luvussa keskitytään näihin uusiin ohjelmahankkeisiin.

Kuva 3. Oulu2026-ohjelmakokonaisuuden muodostuminen.

Toisessa avoimessa ohjelmahaussa haettiin ”erityisesti laajoja projekteja, jotka vaativat pidemmän valmistelu- tai toteutusajan”.[2] Haettavien projektien toiminnallinen pääpaino on kulttuuripääkaupunkivuodessa, mutta ne voivat tarvittaessa alkaa jo edeltävinä vuosina ja saada näin aikaan vaikuttavuutta ja muutosta alueella. Haun kautta ei rahoitettu organisaatioiden ja toimijoiden vakiintunutta perustoimintaa, vaan toimijoita kannustettiin ideoimaan normaalia toimintaa täydentävää ja eteenpäin vievää ohjelmaa.

Ohjelmaan valittiin toisesta avoimesta hausta painopisteiltään monipuolinen hankejoukko. Kuvassa 4 esitetään hankkeiden painopisteet hakulomakkeiden tietojen pohjalta.

Kuva 4. Toisesta avoimesta ohjelmahausta valittujen hankkeiden ilmoittamat painopisteet (n=63).

Useimpien mukaan valittujen hankkeiden painopisteenä on luonnon ja taiteen yhdistäminen. Näissä hankkeissa korostuvat erilaiset ympäristö- ja yhteisötaideprojektit. Luonto esitetään taiteen aiheena (esim. KulttuuriKauppilan ja Northern AiR -verkoston residenssiohjelma), toiminnan kohteena (esim. kalliotaiteen toteuttaminen Zeniitin Aurinkojärven kallioseinämiin) sekä taide- ja kulttuuritilana (esim. Solstice Rukan huipulla, Vesivoimalaitokset-oopperasarja).

Yleisiä painopisteitä ovat myös luovat tilat. Tämän painopisteen valinneissa hankkeissa kehityskohteina ja toiminnan konteksteina nimetään esimerkiksi Pikisaari, Villatehtaiden pihapiiri, K2 Taiteilijatalo ja Bio Huvimylly.

Alle kymmenen toisesta avoimesta hausta mukaan valittua hanketta valitsi painopisteekseen festivaalien kehittämisen, taiteen ja teknologian, ruokakulttuurin tai tervan ja merellisyyden. Festivaalien kehittämisen painopisteen valinneissa projekteissa korostuvat ammattitaiteilijoiden välinen yhteistyö alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti, tuotantojen kehittäminen esimerkiksi hybridituotantoina sekä yleisölle avoimet tapahtumat.

Taide ja teknologia -painopisteen valinneet projektit nostavat esiin sekä taiteen alan sisällöllisen kehitystyön sekä rakenteiden ja verkostojen kehittämisen. Ruokakulttuuri-painopisteen valinneet hankkeet haluavat nostaa esiin alueen ruokaperinnettä, paikallisten raaka-aineiden arvoa sekä uudistaa Oulu2026-perinneruokareseptejä. Hankkeissa, jotka ovat valinneet painopisteeksi terva ja merellisyys -painopisteen, on fokus vanhojen puulaivojen ja tervaperinteen lisäksi alueen merenkulun kulttuuriperinteen ylläpitämisessä ja tietotaidon jakamisessa tuleville sukupolville.

Muina painopisteinä mainittiin muun muassa käsityökulttuurin kehittäminen, saunakulttuuri, kulttuurihistoria, yhteisöllisyys ja monimuotoisuus sekä se, että hanke liittyy useaan annettuun painopistevaihtoehtoon.

Painopisteiden lisäksi hankkeita pyydettiin toisessa avoimessa ohjelmahaussa valitsemaan hankkeen teema. Vaihtoehtoina olivat kolme jo hakukirjassa esiteltyä ohjelmateemaa: ovat rohkeasti reunalla, vastakohtien voima ja villisti kaupunki. Useimmat avoimessa haussa valituista hankkeista kuuluvat rohkeasti reunalla -teemaan. Harvinaisin teema sekä vuoden 2022 avoimesta hausta valittujen hankkeiden että hakukirjan hankkeiden joukossa on vastakohtien voima.

_____

[2] Oulu2026-verkkosivu, Miten haen ohjelmahakuun? [haettu 25.8.2022.]

Kestävyys Oulu2026-ohjelmassa

Kestävyys on yksi kolmesta Oulu2026-hakukirjassa mainitusta kulttuuriohjelman taiteellisesta visiosta. Hakukirjan mukaan ”[k]ulttuuriohjelmassa korostuvat sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys”. Kestävyys ja kestävä kehitys ovat kokonaisuudessaan Oulu2026-toiminnan keskiössä ja ne mainitaan hakukirjassa sanahaulla tarkasteltuna 46 kertaa.

Tässä luvussa kuvataan, miten kestävää kehitystä lähestytään toisesta avoimesta hausta valittujen ohjelmahankkeiden suunnitelmissa. Pohjana ovat vastaukset ja perustelut hakulomakkeen kysymykseen siitä, miten ympäristövaikutukset ja kestävyys on huomioitu projektissa. Perustelut analysoitiin sisällöllisesti ja ilmenneet keinot kategorisoitiin kestävän kehityksen teema-alueiden mukaisesti (ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen).

Kaikki toisesta avoimesta hausta mukaan valitut hankkeet huomioivat toiminnassaan tavalla tai toisella ekologisen kestävyyden. 40 prosenttia hankkeista huomioi kulttuuriseen kestävyyteen liittyviä asioita, hieman yli neljäsosa sosiaaliseen kestävyyteen liittyviä asioita ja kuudesosa taloudelliseen kestävyyteen liittyviä asioita. Ohjelmahankkeiden keinot tukea kestävyysmurrosta ovat konkreettisia ja varsinkin ekologisen kestävyyden osalta moninaisia.

On tärkeää huomata, että kestävään kehitykseen tähtäävät toimet ja teema-alueet limittyvät monin tavoin. Siten yhteen kestävän kehityksen teema-alueeseen tähtäävä toimi voi ratkaista myös muiden teema-alueiden ongelmia, eivätkä lukumääräiset tarkastelut välttämättä anna todenmukaista kuvaa toiminnan vaikutuksista kestävyysmurrokseen. Esimerkiksi jätteiden, päästöjen ja saasteiden minimoiminen sekä resurssiviisas materiaalien käyttö voivat vaikuttaa samaan aikaan taloudelliseen kestävyyteen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä paikallisesta kansalliseen sekä kansainväliseen tasoon. Kevyen liikenteen suosiminen edistää ekologista kestävyyttä sekä sosiaalista kestävyyttä liikkumiseen kannustamalla. Paikallisiin tuotteisiin, lähiruokaan ja toimijoihin panostaminen voi parhaimmillaan tukea kaikkia kestävyyden osa-alueita minimoimalla kuljetuksia sekä kehittämällä aluetaloutta, työllisyyttä sekä paikallista taide- ja kulttuurialaa.

Taulukko 6. Analyysi kestävän kehityksen ulottuvuuksista toisesta avoimesta ohjelmahausta valittujen hankkeiden suunnitelmissa.

5. TAIDE- JA KULTTUURIALAN TOIMINTAEDELLYTYKSET

Toimintaedellytykset muodostavat laajan kokonaisuuden, johon kuuluvat esimerkiksi taide- ja kulttuuritoimijoiden monipuoliset ansainta- ja rahoituslähteet, koulutus ja osaaminen, yhteistyö, toiminnan tilat sekä yleisöpohja. Toimintaedellytysten kehittäminen osana kulttuuripääkaupunkitoimintaa edistää toiminnan toteutusta sekä luo edellytyksiä pitkäjänteiselle toimialan kehittämiselle myös kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen.

Tässä luvussa keskitytään ensin toisesta avoimesta ohjelmahausta (ks. kuva 3 edellä) rahoitusta saaneiden uusien ohjelmahankkeiden toteuttajiin sekä näiden toimintaedellytyksiin ja yhteistyösuunnitelmiin. Lisäksi luodaan kuva siitä, miten kulttuuritoimijoiden osaamisen sekä toiminta- ja ansaintamallien kehittämiseen keskittyvät niin kutsutut capacity building -hankkeet ovat edenneet vuoden 2023 aikana.

Toisessa avoimessa ohjelmahaussa rahoitettujen hankkeiden toteuttajat

Toisesta avoimesta ohjelmahausta valittiin 62 uutta ohjelmahanketta (ks. kuva 3 edellä), jotka saavat hankkeen toteuttamiseen rahoitusta Oulu2026:lta. Rahoitus kehittää osaltaan hankkeita toteuttavien toimijoiden toimintaedellytyksiä.

Mukaan valittujen ohjelmahankkeiden tuli olla lähtökohtaisesti toteutusvalmiita ja toteutua itsenäisesti myönnetyn rahoituksen turvin. Oulu2026:n avoimesta hausta valituille ohjelmahankkeille myöntämän rahoituksen suuruus on pääsääntöisesti enintään 50 prosenttia projektin kokonaisbudjetista. Hankkeiden toteuttajilta edellytetään siten myös kykyä hankkia muuta rahoitusta projektin toteuttamiseksi.

Toisesta avoimesta ohjelmahausta valittuja hankkeita toteuttavat etenkin kolmannen sektorin toimijat. Selkeästi suurin osa (36 kpl) mukaan valittujen ohjelmahanke-ehdotusten tekijöistä on järjestöjä ja yhdistyksiä.  Seuraavaksi eniten ohjelmaehdotusten tekijöistä on yrityksiä (11), julkisia organisaatioita (9) ja työryhmiä (4). Muiden rahoituksen saajien joukossa on yksi osuuskunta, säätiö sekä yksityishenkilö.

Toisesta avoimesta hausta mukaan valituille hankkeille myönnettiin yhteensä 4,2 miljoonaa euroa. Tämä oli noin kolmannes siitä summasta, mitä nämä mukaan valitut hankkeet yhteensä hakivat (n. 11 M€).

Maantieteellisesti toisessa avoimessa ohjelmahaussa myönnetty rahoitus keskittyi oululaisille toimijoille. Vajaa puolet (28 kpl, 44 %) mukaan valittujen hankkeiden toteuttajista merkitsi kotipaikakseen Oulun. Näille toimijoille kohdentui noin puolet myönnetystä rahoituksesta. Kolmannes (21 kpl) mukaan valittujen ohjelmahankkeiden toteuttajista on jostakin muusta Oulu2026-kunnasta. Näille kohdentui noin neljännes myönnetystä rahoituksesta. Vähemmistä hankkeiden toteuttajista on muualta Suomesta (11 kpl) tai ulkomailta (3 kpl). (Kuva 5.) On huomattava, että hankkeen toteuttajan kotipaikka ei kerro siitä, millä alueella varsinaista hanketta on tarkoitus toteuttaa.

Kuva 5. Toisesta avoimesta ohjelmahausta rahoitusta saaneiden ohjelmahankkeiden ilmoittamat kotipaikat (n=64, yksi hankkeista ilmoittanut kaksi kotipaikkaa: Oulu ja Muu Suomi).

Taide- ja kulttuuritoimijoiden yhteistyö ja vuorovaikutus

Toisessa avoimessa ohjelmahaussa kysyttiin ehdotusten tekijöiltä sitä, millaisin tavoin projekti edistää vuorovaikutusta.

Vastausten perusteella kaikki mukaan valitut ohjelmahankkeet yhtä lukuun ottamatta näkevät, että projekti edistää vuorovaikutusta taiteen ja kulttuurin tekijöiden välillä. Lähes kaikissa vuorovaikutusta taiteen ja kulttuurin tekijöiden välillä edistävissä hankkeessa pääpaino on ammattitaiteilijoiden sekä muiden taide-, kulttuuri- ja luovien alojen ammattilaisten välisen vuorovaikutuksen edistämisessä joko monialaisesti tai yhdelle taiteenalalle keskittyen. Yksittäisissä hankkeissa mainitaan myös vuorovaikutuksen edistäminen ammattilaisten ja alan harrastajien, opiskelijoiden tai esimerkiksi paikallisyhdistysten välillä.

Suurin osa mukaan valituista ohjelmahankkeista vastasi myös, että projekti edistää vuorovaikutusta eri kulttuurien, taiteen- tai tieteenalojen välillä (59 hanketta) sekä eri toimialojen tai toimintatapojen välillä (57).

Tiede ja taide yhdistyvät hankkeissa muun muassa teknologian ja digitaalisuuden kautta. Myös luonnontieteet ja ympäristönäkökulma ovat monissa hankkeissa edustettuna. Hankkeiden tavoitteisiin kuuluu esimerkiksi tieteen popularisointi taiteen avulla. Hankkeissa hyödynnetään myös esimerkiksi folkloristiikan ja antropologian menetelmiä sekä rakennetaan yhteyksiä nykytaiteilijoiden ja arkeologien välillä.

Muuta vuorovaikutusta vastasi edistävänsä 22 hanketta. Muina kuin edellä listattuina vuorovaikutuksen muotoina mainittiin muun muassa vuorovaikutus yleisön ja taiteen kokijoiden kanssa, vuorovaikutus paikallisyhteisössä eri toimijoiden kesken, ihmisen ja luonnon välinen vuorovaikutus sekä kaupunkiorganisaatioiden välinen yhteistyö ja vuorovaikutus.

Kaikkiaan mukaan valituissa ohjelmahankkeissa yhdistyy suunnitelmien perusteella monia eri toimialoja ja toiminnan tapoja. Yhteistyötä tehdään muun muassa oppilaitosten, hyvinvointialan toimijoiden, matkailu- ja majoitustoimijoiden sekä teknologia-alan yritysten kanssa. Monessa hankkeessa on keskiössä ruokakulttuuri, ja mukana on esimerkiksi paikallisia viljelijöitä ja muita ruuantuottajia. Hankkeissa kehitetään uudenlaisia teknologisia ratkaisuja esimerkiksi taiteen esittämiseen ja kokemiseen, muita uudenlaisia taiteen esittämisen konsepteja sekä uusia tiloja tai verkostoja yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Yksinomaan se, että eri taustoista ja lähtökohdista tulevat ihmiset tekevät hankkeissa yhteistyötä, luo usein uusia näkökulmia ja toimintatapoja.

Toisesta avoimesta ohjelmahausta mukaan valituissa hankkeissa on suunnitteilla laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Lähes kaikissa (60 kpl) avoimessa haussa mukaan valituista ohjelmahankkeista on mukana yhteistyökumppaneita tai toteuttajia muista Euroopan maista. Suurimmassa osassa hankkeita (41) on suunnitteilla myös taiteilijavaihtoa tai kiertuetoimintaa Euroopassa. (Kuva 6.)

Kuva 6. Toisesta avoimesta ohjelmahausta valittujen hankkeiden ilmoittamat yhteistyökumppanit ja taiteilijavaihto tai kiertuetoiminta Euroopassa (n=63).

Tietoa taide- ja kulttuuritoimijoiden yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta vuonna 2023 koottiin myös taustakeskusteluilla paikallisten toimijoiden kanssa Oulussa, Kemissä, Torniossa, Kajaanissa, Sotkamossa ja Kuhmossa (ks. aineisto taulukossa 1). Taustakeskustelujen perusteella toimijat kaikissa kunnissa näkivät Oulu2026:n tärkeänä yhteistyöhankkeena.

Taide- ja kulttuuritoimijat sekä kuntaedustajat eri paikkakunnilla nostivat esiin hyvin erilaisia näkökulmia yhteistyöstä Oulu2026:n kanssa. Osa toimijoista koki yhteistyön Oulu2026:n kanssa sujuvaksi ja hedelmälliseksi. Nämä toimijat näkivät Oulu2026:n kumppanina, joka mahdollistaa uusien sisältöjen kehittämisen organisaatioiden vuoden 2026 toimintaan. Osa toimijoista taas kritisoi Oulu2026-yhteistyön rakenteita, tavoitteita ja toimintatapoja. Nämä toimijat kokivat, että hakuvaiheessa koettu vahva yhteishenki ja -kehittäminen olivat vuoteen 2023 tultaessa hiipuneet, ja että toiminta ei juuri näy asukasluvultaan pienemmissä Oulu2026-kunnissa. Keskusteluissa tuotiin esiin tarvetta Oulu2026:n ja Oulun kulttuurisäätiön vahvemmalle läsnäololle koko alueella. Haasteena tunnistettiin myös mukana olevien kuntien Oulu2026-toimintaan liittyvät niukat henkilöstöresurssit ja vahvasti henkilösidonnaiset verkostosuhteet.

Näkemyserot eri toimijoiden välillä eivät liittyneet tiettyyn paikkakuntaan tai toimijatyyppiin. Sen sijaan toimijoiden rooli osana Oulu2026-toimintaa saattaa selittää osaltaan näkemyseroja: mukana olevat tuntevat toimintaa paremmin ja suhtautuvat siihen positiivisemmin kuin ne, jotka eivät vuonna 2023 olleet mukana suunnitellussa kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmassa.

Kulttuuritoimijoiden osaamisen sekä toiminta- ja ansaintamallien kehittämiseen keskittyvät hankkeet Oulu2026-toiminnassa

Osaamisen kehittäminen on keskeinen osa Oulu2026-toimintaa. Osana Oulu2026-kulttuuriohjelmaa edistetään ohjelmaa järjestävien toimijoiden osaamista sekä laajempaa paikallista elinvoimaa. Esimerkiksi toisesta avoimesta ohjelmahausta mukaan valituilta projekteilta edellytetään laajaa vaikuttavuutta sekä ainutkertaisten kokemusten, pysyvien muutosten tai uusien toimintamallien synnyttämistä.[3]

Kulttuuriohjelman rinnalla Oulu2026-toimintaan kuuluu hankkeita, jotka keskittyvät vahvistamaan kulttuurin ja luovan alan toimijoiden toimintaedellytyksiä alueella. Nämä niin kutsutut capacity building -hankkeet osoittavat toimintaedellytysten kehittämisen keskeisyyttä osana Oulu2026-toimintaa. Osa ohjelmahankkeista kuuluu myös capacity building -hankkeisiin. Capacity building -hankkeita on toteutettu alkaen vuodesta 2018 eli jo ennen varsinaista kulttuuripääkaupunkivalintaa vuonna 2021.

Vuoteen 2023 mennessä toteutuneita capacity building -hankkeita oli 19 (taulukko 6).[4] Hankkeet keskittyivät valmiuksien luomiseen kulttuuripääkaupunkitoimintaan ja rahoituksen hakemiseen sekä kulttuuriohjelman eri ohjelmalinjojen toteutukseen. Lisäksi luotiin uusia toimintamalleja alueen kulttuuritarjonnan sekä toimijoiden ansaintamallien kehittämiseen.

Vuonna 2023 oli käynnissä 25 capacity building -hanketta (taulukko 7).

Joukossa oli useita uusia monivuotisia hankekokonaisuuksia, joissa toteutuu laajaa yhteistyötä esimerkiksi kuntien ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Näihin kuuluvat esimerkiksi Taiteen edistämiskeskuksen ja Oulun kulttuurisäätiön yhteinen Filmiapaja-hanke, joka yhdisti erityisesti audiovisuaalisen alan, kirjailijoiden ja käsikirjoittajien osaamista sekä synnyttää tuoreita, pohjoisesta ympäristöstä ponnistavia tarinoita.[5] Kulttuurin digitalisaation osaamiskeskus KUDOS -projektin toteuttajiin kuuluvat Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupungit, joiden yhteiskehittämisen toimintamallin tavoitteena on kasvattaa kuntien kulttuuritoiminnan digikyvykkyyttä.[6]

Vuonna 2023 käynnistyi myös Oulun kulttuurisäätiön Oulu2026 Academy -toiminta, jonka kautta kehitetään kulttuuritoimijoiden osaamista sekä toiminta- ja ansaintamalleja erilaisten koulutusten ja yhteistyön kautta. Moni vuonna 2023 käynnissä ollut capacity building -hanke jatkaa toimintaansa tulevina vuosina. Lisäksi on käynnistymässä kokonaan uusia osaamisen kehittämiseen keskittyviä hankkeita, joita tullaan tarkastelemaan tulevissa seurantaraporteissa.

Taulukko 7. Vuonna 2023 käynnissä olleet sekä toteutuneet osaamisen kehittämiseen keskittyvät hankkeet Oulu2026-toiminnassa.

_____

[3] Oulu2026-verkkosivu, Miten haen ohjelmahakuun? [haettu 25.8.2022.]

[4] Vuotta 2022 koskevassa lähtötilanneraportissa tunnistettiin 15 ennen vuotta 2023 toteutuvaa capacity building -hanketta. Uusista aineistoista saatiin tähän seurantaraporttiin tieto kolmesta muusta jo toteutuneesta hankkeesta (Elämysten tapahtumamaakunta, Kaupunginosataiteilijat, Väylät auki – Pohjois-Pohjanmaan luova talous Euroopan kartalle, Kulttuuripääkaupunki kansainvälistymisen ja elinvoiman edistäjänä). Taulukoiden 6 ja 7 tietolähteet:  Oulu2026-hakukirja, tietopyynnöt Oulun kulttuurisäätiölle ja Oulun kaupungille, Oulu2026-verkkosivut sekä Oulun kaupungin hankesalkku 10.10.2024.

[5] https://www.taike.fi/fi/projektit/filmiapaja [haettu 9.12.2024.]

[6] https://www.ouka.fi/kudos [haettu 9.12.2024.]

6. TILAT

Tilat, paikat ja infrastruktuuri ovat keskeinen osa kulttuuripääkaupunkitoiminnan toteutusta. Oulu2026-toimintaan sisältyy useita erityisesti tilojen ja infrastruktuurin kehittämiseen linkittyviä hankkeita. Lisäksi tiloilla ja paikoilla on keskeinen rooli monissa kulttuuriohjelman hankkeissa ja kulttuuripääkaupunkivuoden toiminnassa.

Kulttuuripääkaupunkitoiminnan kautta luodaan tiloja ja paikkoja kulttuurille myös tulevaisuudessa. Kulttuuripääkaupunkivuosi pyrkii uudistamaan ja laajentamaan ajatusta siitä, millaisissa tiloissa ja paikoissa kulttuuritoimintaa järjestetään ja missä kulttuuria voi kokea. Näin edistetään esimerkiksi kulttuuritoiminnan saatavuutta ja saavutettavuutta eli sitä, missä kulttuuria on tarjolla ja miten siihen voi osallistua. Tilojen kehittäminen linkittyy vahvasti myös kulttuurialan toimijoiden toimintaedellytysten vahvistamiseen.

Tässä luvussa kuvataan hakukirjassa listattujen 20 investointikohteen tilanne vuoden 2023 lopussa. Lisäksi tarkastellaan toisesta avoimesta ohjelmahausta mukaan valittujen hankkeiden tiloja ja paikkoja. Jälkimmäinen tarkastelu perustuu tässä vaiheessa hankkeiden suunnitelmiin eikä toteutuneeseen toimintaan, jota päästään tarkastelemaan vasta tulevissa raporteissa.

Rakennushankkeet osana Oulu2026-toimintaa

Oulu2026:n tavoitteena on kunnostaa ja ottaa uusia tiloja kulttuurikäyttöön ja päivittää näin kulttuurin infrastruktuuria. Oulu2026-hakukirjassa listataan yhteensä 20 kulttuuripääkaupunkiohjelman toteutusta tukevaa investointikohdetta (Hakukirja, 2021, s. 96–97). Taulukossa 8 kuvataan näiden investointikohteiden tilanne vuoden 2023 lopussa.

Vuonna 2023 investointikohteista oli kokonaisuudessaan toteutunut kuusi. Vuoden aikana valmistui Oulun lyseon peruskorjaus sekä viimeisteltiin Oulun jäähallin useamman vuoden aikana jaksoittain toteutettu peruskorjaus. Käynnissä tai osittain toteutuneita kohteita oli yhdeksän ja vielä alkamattomia kohteita oli viisi.

Tiedossa on, että kaikki hakukirjassa listatut hankkeet eivät tule toteutumaan kulttuuripääkaupunkivuoteen mennessä. Ainakin Kulttuuritalo Valveen peruskorjaus siirtyy kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeiseen aikaan.

Osassa kohteista korjauksia ovat edistäneet alueen omistavat tai alueella toimivat yksityiset toimijat. Esimerkiksi Pikisaaren villatehtaan alueen kehittämistä edistää Potential Oy ja Hiukkavaaran kulttuurikasarmilla korjauksia on tehnyt Koy Hiukan Piha. Myös kaupunginvarikon osalta kaupunki on käynyt neuvotteluja yksityisen ostajaehdokkaan kanssa, eikä korjauksia ole viime vuosina kaupungin toimesta tehty.

Kokonaisuudessaan investointikohteista valtaosa keskittyy Oulun keskustaan, jonne on suunnitteilla 11 hanketta. Tuiraan on suunnitteilla kolme, Höyhtyälle kaksi sekä Hiukkavaaraan ja Ylikiiminkiin yksi hanke. Kaksi investointihanketta kattaa useita alueita.

Vuoden 2023 loppuun mennessä valmistui investointihankkeita etenkin Oulun keskustassa, jossa suunnitelluista 11 hankkeesta oli valmiina viisi. Lisäksi valmiina oli toinen Höyhtyän kahdesta kohteesta.

Taulukko 8. Hakukirjassa listatut Oulu2026-ohjelman toteutusta tukevat investoinnit.

Toisesta avoimesta ohjelmahausta mukaan valittujen ohjelmahankkeiden tilat ja paikat

Oulu2026:n tavoitteisiin kuuluu, että 40 prosenttia tapahtumista järjestetään Oulun keskustan ulkopuolella. Toisesta avoimesta ohjelmahausta mukaan valittujen 62 hankkeen suunnitelmissa tämä tavoite toteutuu.

Näissä hankkeissa suunniteltujen tapahtumien toteutuspaikoista noin 40 prosenttia (26 kpl) sijaitsee Oulun keskustassa, viidennes (14) muilla Oulun asuinalueilla tai kaupunginosissa ja reilu kolmannes (23) toteutuu pääasiallisesti muissa Oulu2026-toteutusalueen kunnissa. (Kuva 7.) On huomattava, että monissa hankkeissa tapahtumia saatetaan järjestää useilla alueilla, mutta hakemuslomakkeessa hankkeet saattoivat valita vain yhden pääasiallisen alueen.

Oulu2026:n tavoitteisiin kuuluu myös, että vähintään puolet ohjelmasta järjestetään vakiintuneiden kulttuurilaitosten ulkopuolella. Lähes kaikki (90 %) toisesta avoimesta ohjelmahausta mukaan valittujen hankkeiden tapahtumista järjestetään suunnitelmien mukaan kokonaisuudessaan tai osittain vakiintuneiden kulttuuri-instituutioiden ulkopuolella kuten ulkotiloissa (kuva 8). Oulun Pikisaareen ja siellä sijaitseviin tiloihin suunnitelmaan useamman tapahtuman järjestämistä.

Suunnitelmien mukaan vain pieni osa tapahtumista järjestetään pelkästään tai osittain vakiintuneiden kulttuuri-instituutioiden tiloissa. Vakiintuneita kulttuuri-instituutioita ovat tässä esimerkiksi valtionosuusmuseoiden, -teattereiden tai -orkestereiden tilat. Oulussa myös Kulttuuritalo Valve on laskettu mukaan vakiintuneisiin kulttuuritiloihin.

Kaikissa hankkeissa tapahtumien tilat eivät vielä ole tiedossa tai hankkeessa ei ole tarvetta tiloille.

Valtaosa (38 kpl) ohjelmahankkeiden suunnitelluista tapahtumatiloista on tavalla tai toisella rajattuja. Tällaisia rajattuja tiloja on kahdenlaisia. Yhtäältä tilat voivat olla lähtökohtaisesti rajattuja, esimerkiksi konserttisaleja, laivoja, seminaaritiloja ja gallerioita. Toisaalta tilasta voidaan tehdä rajattu siten, että avoin alue tai kaupunkitila otetaan rajattuun käyttöön aitaamalla esimerkiksi festivaalia tai muuta tapahtumaa varten ja ottamalla käyttöön lipunmyynti tilaisuuteen. Myös seminaarit, työpajat ja vastaavat toiminnot sijoittuvat usein lähtökohtaisesti rajattuun tilaan, mutta ne myös rajaavat tilaa entisestään.

Monissa hankkeissa suunnitellaan esimerkiksi työpajatapahtumia rajatuissa tiloissa ja tapahtumissa esimerkiksi taiteen tuottamiseksi, mutta samalla on tarkoitus toteuttaa myös osioita, joissa taidetta on aikarajattomasti nähtävillä yleisessä kaupunkitilassa tai lähiluonnossa. Toteutusta sekä rajatuissa että avoimissa tiloissa suunnitellaan 18 ohjelmahankkeessa.

Pieni osa (4 kpl) ohjelmahankkeiden tiloista on suunnitelmien mukaan lähtökohtaisesti kaikille avoimia. Tällöin on kyse esimerkiksi kaupunkiympäristössä esillä olevasta taideteoksesta tai vastaavasta. Kolmella ohjelmahankkeella ei ollut vielä tiedossa tarkkaa tilaa.

Tietoa ja näkemyksiä kulttuuriohjelman paikoista ja tiloista koottiin myös taustakeskusteluilla paikallisten toimijoiden kanssa vuonna 2023 (ks. aineisto taulukossa 1). Tiloihin liittyvät kysymykset nousivat esiin keväällä 2023 Ouluun toteutetulla vierailulla. Osa toimijoista toi esiin huolen siitä, riittääkö kulttuuripääkaupunkivuoden aikana tiloja kaikille, kun perustoiminnan rinnalla järjestetään runsaasti erilaista kulttuuripääkaupunkitoimintaa. Toimijat nostivat esiin kysymyksiä myös rakennus- ja investointihankkeiden koordinoinnista sekä suurten julkisten tilojen rakennus- ja muutostöiden mahdollisista haasteista ja toteutusaikataulusta suhteessa Oulu2026-toiminnan aikatauluun.

Kuva 7. Toisesta avoimesa ohjelmahausta valittujen hankkeiden ilmoittama pääasiallinen toteutusalue.

Kuva 8. Analyysi toisesta avoimesta ohjelmahausta valittujen hankkeiden tiloista (hakemusten n=63).

Toisesta avoimesta ohjelmahausta valittujen ohjelmahankkeiden tilojen esteettömyys

Toisen avoimen ohjelmahaun hakulomakkeella kysyttiin, miten saavutettavuus toteutuu tai on huomioitu projektissa. Lisäksi ohjelmahankkeita pyydettiin perustelemaan vastauksensa kysymykseen. Tässä luvussa analysoimme vastauksia kysymykseen etenkin tilojen ja tapahtumapaikkojen esteettömyyden osalta. Muilta osin saavutettavuuteen liittyviä näkökulmia käsitellään seuraavassa osallistumista ja osallisuutta käsittelevässä luvussa. On huomattava, että hakuvaiheessa hankkeiden suunnitelmat olivat hyvin eri vaiheissa, eikä osalla vielä ollut esimerkiksi tietoa tapahtumapaikasta.

Noin puolessa vastauksista (33 ohjelmahanketta) fyysinen esteettömyys mainittiin selkeästi, ja sen toteuttaminen oli hakuvaiheessa jo selvillä. Suunnitelmiin kuuluivat täysin esteettömiksi kuvatut tilat, käytössä olevat rampit ja hissit, tilaan pääsyssä avustaminen sekä avustajien ilmaisen pääsyn tarjoaminen tapahtumiin. Kokonaan digitaalisesti toteutettava ohjelma todettiin lähtökohtaisesti fyysisesti esteettömäksi.

Noin viidesosa hankkeista (14 ohjelmahanketta) oli vastaustensa perusteella tietoisia siitä, ettei koko ohjelmaa ole mahdollista toteuttaa esteettömästi, mutta ohjelma toteutettaisiin osittain esteettömästi esimerkiksi viemällä tapahtuman osia esteettömiin tiloihin tai hyödyntämällä osittain esteettömiä reittejä luontoympäristössä. Erityisesti historialliset rakennukset ja luontoympäristö näyttivät aiheuttavan haasteita ohjelmahankkeiden saavutettavuuden toteutumiselle.

Kuusi toisesta avoimesta hausta valittua ohjelmahanketta totesi, ettei esteettömyyttä ole hankkeessa mahdollista toteuttaa. Kymmenessä mukaan valitussa hankkeessa esteettömyyttä ja sen huomiointia ei suoraan mainittu. Osassa näistä vastauksista kuvattiin saavutettavuuteen liittyviä toimia hyvin yleisellä tasolla.

Vähintään 70 prosentin kulttuuriohjelmasta tulisi hakukirjan mukaan olla hybridisisältöpohjaista eli kokonaan tai osittain koettavissa virtuaalialustoilla missä päin maailmaa tahansa. Toisesta avoimesta ohjelmahausta valituista hankkeista noin puolet (31 kpl) suunnitteli hankkeensa toteutuvan hybridituotantona, jolloin se olisi kokonaan tai osittain koettavissa virtuaalialustoilla. Reilu kolmannes (23) on mahdollisesti toteuttamassa hybridituotantoa ja reilu kymmenesosa (9) toteaa hankehakemuksessaan, ettei aio toteuttaa hankettaan hybridinä. (Kuva 9.)

Kuva 9. Toisesta avoimesta ohjelmahausta valittujen hankkeiden vastaukset kysymykseen ”Toteutetaanko projektisi hybridituotantona?” (n=63).

7. OSALLISTUMINEN JA OSALLISUUS

Euroopan kulttuuripääkaupunkitoiminnan keskeisiin tavoitteisiin kuuluu lisätä osallistumista ja osallisuutta kulttuuritoimintaan. Osallistuminen tarkoittaa esimerkiksi kulttuuripalvelujen käyttöä. Osallisuus taas liittyy kokemukseen omasta merkityksestä yhteisön jäsenenä ja kuulumisesta johonkin ryhmään tai joukkoon.

Osallistuminen on ollut tärkeä lähtökohta koko Oulu2026-toiminnalle. Hakukirjan mukaan Oulu2026 tehdään yhdessä asukkaiden kanssa ja alueen asukkaat nähdään ohjelman tekijöinä ja kokijoina (Hakukirja, 2021, 84). Oulussa osallistuminen ja osallisuus kulttuuriin liittyvät myös kaupungin strategiseen kehittämiseen. Oulun kaupungin kulttuuristrategian tavoitteisiin kuuluu kehittää yhteistyössä keinoja uusien yleisöjen saavuttamiseksi.

Oulu2026-toimintaan osallistumista ja osallisuutta voidaan seurata kattavasti vasta kulttuuripääkaupunkivuonna. Tässä luvussa tarkastellaan osallistumisen muotoja ja esteitä etenkin toisesta avoimesta ohjelmahausta mukaan valittujen ohjelmahankkeiden suunnitelmissa.

Osallistumisen muodot ja esteet Oulu2026-toiminnassa

Toisesta avoimesta ohjelmahausta mukaan valitut hankkeet kuvaavat hakemuksissaan kattavasti suunnitelmiaan osallistumisen ja osallisuuden edistämiseksi. Hankkeet pyrkivät tarjoamaan tapahtumia, näyttelyitä ja työpajoja erilaisille kohderyhmille eri ympäristöissä ja tilaisuuksissa.

Hakulomakkeella hankkeita pyydettiin arvioimaan, kuinka monta vierailijaa ja/tai osallistujaa osallistuu projektin toimintaan/tapahtumiin kaikki hankkeeseen liittyvät toiminnot huomioiden. Mukaan valitut 62 ohjelmahanketta arvioivat yhteensä, että kaikkiaan noin kaksi miljoonaa vierailijaa ja/tai osallistujaa osallistuisi projektien toimintaan ja tapahtumiin.

Hankkeet kuvasivat laajasti toimintaan osallistuvia kohderyhmiä. Pääasiallisina kohderyhminä mainittiin muun muassa Oulu2026-alueen asukkaat sekä kulttuurista kiinnostuneet kansalliset ja kansainväliset matkailijat. Kohderyhmistä nimettiin myös erilaiset ikäryhmät sekä erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset kuten nuoret aikuiset, perheet, työssäkäyvät, eläkeläiset ja työttömät sekä erilaiset erityisryhmät kuten maahanmuuttajat ja erityistä tukea tarvitsevat. Lisäksi kohderyhmistä mainittiin kulttuuri- ja taidealan ammattilaiset ja opiskelijat sekä kulttuurin harrastajat.

Oulu2026-hakukirjan tavoitteisiin kuuluu tarjota lisää mahdollisuuksia osallistua kulttuurin tekemiseen ja kokemiseen niille asukkaille, joita kulttuuripalvelut eivät tällä hetkellä tavoita (Hakukirja, 2021, 12; 86). Vain muutamassa toisesta avoimesta ohjelmahausta mukaan valitussa hankkeessa nimettiin kohderyhminä sellaiset ihmiset, jotka eivät toistaiseksi ole osallistuneet kulttuuritoimintaan tai -palveluihin (niin kutsutut ei-kävijät).

Osallistumisen esteisiin vastaamista kuvaavat toisesta avoimesta ohjelmahausta valittujen hankkeiden vastaukset kysymykseen siitä, miten saavutettavuus toteutuu tai on huomioitu projektissa (ks. vastaukset tilojen esteettömyyden näkökulmasta edellisessä luvussa).

Saavutettavuudella tarkoitetaan yleisesti ihmisten erilaisten tarpeiden huomioon ottamista ja yhdenvertaisuuden edistämistä (Lahtinen ym., 2017). Saavutettavuus voi tarkoittaa hyvin monenlaisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa olennaisesti osallistumismahdollisuuksiin. Näkö, kuulo-, kognitiiviset ja motoriset rajoitteet ovat vammaisuuteen liittyviä saavutettavuuden osa-alueita. Laajemmin saavutettavuutta kuvaavat myös esimerkiksi alueellinen ja taloudellinen saavutettavuus sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huomioiminen. Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus merkitsee kaikkien yhdenvertaisia oikeuksia ja mahdollisuuksia kehittää itseään, käyttää taide- ja kulttuuripalveluja sekä osallistua taide- ja kulttuurielämään, myös tekijänä ja ammattilaisena (Lahtinen ym., 2017).

Toisesta avoimesta ohjelmahausta valituista 63 hakemuksesta yli puolessa (36 kpl) todettiin, että saavutettavuus huomioidaan projektissa hyvin ja vajaassa puolessa (25), että saavutettavuus huomioidaan melko hyvin (kuva 10). Vain kahdessa hakemuksessa asiaan ei ollut vielä kiinnitetty huomiota. Näistä hankkeissa kuitenkin mainittiin alustavia suunnitelmia ja todettiin, että saavutettavuuteen liittyviä asioita huomioidaan, kun suunnitelmat etenevät.

Kuva 10. Toisesta avoimesta ohjelmahausta valittujen hankkeiden saavutettavuus.

Niissä hankkeissa, jotka katsovat huomioivansa saavutettavuuden hyvin, kuvataan hyvin monipuolisia tapoja edistää saavutettavuuden eri osa-alueita.

Taloudellisen ja sosiaalisen saavutettavuuden edistämistä kuvaavat suunnitelmat tarjota osallistujille ilmaisia tai lippuhinnaltaan edullisia tapahtumia, jotta mahdollisimman moni voisi osallistua. Pääsymaksullisissa tapahtumissa on tarkoitus hyödyntää porrastettua hinnoittelua sekä myöntää alennuksia esimerkiksi opiskelijoille, eläkeläisille ja työttömille.

Sosiaalisen saavutettavuuden edistämistä kuvaavat ohjelmahankkeiden suunnitelmat ottaa huomioon eri taustoista tulevat osallistujat sekä kannustaa osallistumiseen esimerkiksi avustajien tai kulttuurikavereiden kanssa. Useat hankkeet korostavat noudattavansa turvallisen tilan periaatteita ja tavoittelevansa sellaisten tapahtumien järjestämistä, joihin kaikilla osallistujilla on tervetullut olo. Monet tavoitteista ja suunnitelluista toimenpiteistä noudattavat jo laadittuja käytäntöjä ja ohjeistuksia (ks. esim. Kulttuuria kaikille -ohjeistus).

Monessa hankkeessa suunnitellaan käytettäväksi esimerkiksi kuvailutulkkauksia, ääniopasteita ja tulkkausta, jotka parantavat näkö- ja kuulorajoitteisten osallistumismahdollisuuksia. Saavutettavuutta huomioidaan hankkeissa myös luomalla teoksia, jotka hyödyntävät eri aistien kautta saatua tietoa esimerkiksi tuoksujen, äänten ja erilaisten kosketuspintojen kautta.

Tiedotuksen ja viestinnän saavutettavuutta edistävinä keinoina mainittiin EU:n saavutettavuusdirektiivin huomiointi graafisessa suunnittelussa, esimerkiksi nettisivuilla käytettävissä väreissä ja otsikoissa. Materiaaleja tarjotaan eri kielien lisäksi selkokielellä sekä hyödyntämällä sosiaalisen median työkaluja kuten esimerkiksi striimattua kuvaa YouTube-kanavan välityksellä. Lisäksi hankkeissa on tarkoitus toteuttaa sähköistä viestintää niin, että sivusto olisi mahdollista lukea esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ne hankkeet, jotka katsovat huomioivansa saavutettavuuden melko hyvin, kuvasivat suunniteltuja toimenpiteitä varsin samansuuntaisesti kuin hyvin saavutettavuuden huomioivat hankkeet. Näissä hankehakemuksissa kuitenkin tunnistettiin piirteitä, jotka haastavat saavutettavuutta. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi tapahtumapaikkojen esteettömyyskysymykset (esimerkiksi luontotilat tai vanhat suojelukohteena olevat rakennukset tapahtumapaikkoina), osallistumisen sukupuolisidonnaisuus (esimerkiksi Mieskuoro Huutajat) tai taidemuodon saavutettavuus eri aistein (esimerkiksi nykytanssin kuvailutulkkaukseen liittyvät haasteet).

Hankkeet, jotka mainitsivat hakemuksessaan, etteivät ole vielä kiinnittäneet asiaan huomiota, kuvaavat saavutettavuutta ja esteettömyyttä koskevat toimenpiteet kehitystehtäväksi. Tehtäviä edistetään hankkeen toiminnan ja esimerkiksi esteettömyyteen liittyvien ja yhteistyössä tapahtuvien toimenpiteiden konkretisoituessa.

Osa toisesta avoimesta ohjelmahausta valituista hankkeista suunnittelee keräävänsä palautetta tapahtumasta yleisesti ja erityisesti saavutettavuudesta muun muassa nettisivujensa kautta ja kehittävänsä toimintaa palautteiden pohjalta. Näin saavutettavuuden parantamiseen sitoudutaan pitkällä aikavälillä kävijöiden tarpeet huomioiden.

8. YHTEISÖLLISYYS JA HYVINVOINTI

Tasapainoinen yhteisö kuuluu Oulu2026:n pitkän aikavälin tavoitteisiin. Kulttuuri-ilmastonmuutoksen luomisessa korostuu kulttuuriosallistumisen ja ihmisten keskinäisen vuorovaikutuksen suhde. Hakukirjan mukaan kulttuuri-ilmastonmuutos keskittyy uuden yhdessäolon tunteen synnyttämiseen. Se merkitsee muutosta tavoissa olla vuorovaikutuksessa keskenämme yhteiskunnassa, kulttuurissa, taiteessa, politiikassa, fyysisessä tilassa ja virtuaalimaailmassa (Hakukirja 2021, 8).

Kulttuuripääkaupunkitoiminnassa yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia pyritään edistämään eri tasoilla. Paikallisella tasolla Oulu2026-toiminnan tavoitteena on laajentaa kulttuuritarjonnan saanti- ja osallistumismahdollisuuksia (Luonila ym. 2024, 65). Eurooppalaisella tasolla tavoitteena on vahvistaa kansalaisten tunnetta kuulumisesta yhteiseen kulttuurialueeseen sekä edistää Euroopan kulttuurien ja kielten rikasta moninaisuutta sekä rauhaa ja hyvinvointia, jotka ovat Euroopan unionin päätavoitteita (Hakukirja 2021, 84).

Tässä luvussa keskitytään kulttuuriosallistumisen merkitykseen yhteisöllisyydelle ja hyvinvoinnille sekä eurooppalaiseen ulottuvuuteen osana Oulu2026-toimintaa. Analyysi keskittyy toisesta avoimesta ohjelmahausta mukaan valittujen hankkeiden suunnitelmiin vuorovaikutuksen sekä eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä.

Oulu2026-toimintaan osallistumisen merkitys yhteisöllisyydelle ja hyvinvoinnille

Tasapainoisempi kaupunki ja ihmisten väliset uudet yhteydet kuuluvat hakukirjassa tavoiteltuihin Oulu2026-toiminnan pitkäaikaisiin vaikutuksiin (Hakukirja 2021, 13). Tavoitteet konkretisoituvat monessa ohjelmahankkeessa. Esimerkiksi lippulaivaprojekti Rauhankoneessa keskeinen idea on vuorovaikutuksellisuus ja kanssatuottajuus osallistuvan yleisön kanssa. Erityisesti kouluissa toteutettavan teoksen tavoitteena on rohkaista oppilaita ajattelemaan kriittisesti sekä kehittää empatiataitoja, kykyä toimia vuorovaikutuksessa ja kunnioittaa erilaisuutta. (Hakukirja 2021, 8; 24.)

Yhteisöllisyyden tavoite oli esillä myös toisessa avoimessa ohjelmahaussa. Hakulomakkeella hankkeilta kysyttiin, edistääkö projekti vuorovaikutusta taiteen ja kulttuurin kokijoiden välillä. Myöntävästi vastanneita pyydettiin perustelemaan vastauksensa.

Kaikissa toisesta avoimesta ohjelmahausta valituissa 63 hakemuksessa kysymykseen vastattiin myöntävästi. Hakijat perustelivat vuorovaikutuksen edistämistä taiteen ja kulttuurin kokijoiden välillä monipuolisesti.

Keskeisimpiä perusteluja vuorovaikutuksen edistämiselle olivat kohtaamisten mahdollistaminen taiteilijoiden ja yleisön välille sekä osallistujien välille. Mukaan valitut ohjelmahankkeet pyrkivät näin luomaan siteitä ja ymmärrystä ihmisten välille. Yhteisten kohtaamisten kautta osallistujat voivat jakaa henkilökohtaisia elämyksiä ja oppia toisiltaan uusia näkökulmia. Mukaan valitut ohjelmahankkeet katsoivat, että kohtaamiset lisäävät osallisuutta ja toisten kuulemista sekä edistävät paikallisten kokijoiden välistä vuorovaikutusta ja omistajuuden tunnetta suhteessa taiteeseen, tapahtumaan sekä kaupunkiympäristöön.

Yleisön osallistaminen korostui toisesta avoimesta ohjelmahausta mukaan valituissa hankkeissa konkreettisena vuorovaikutuksen edistämisen keinona. Yli kolmannes mukaan valituista hankkeista kuvasi hakemuksessaan, että toteutettavat teokset ja esitykset perustuvat yhteisluontiin osallistuvan yleisön kanssa sekä yleisön osallistamiseen itse tapahtumien tai toiminnan tuotantoon.

Perinteisempiä toimenpiteinä vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi hankkeet mainitsivat erilaisten työpajojen ja tilaisuuksien ja opetuksen tuottamisen. Usean hankkeen perusteluissa kuvattiin, että tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman matala osallistumiskynnys hankkeessa tuotettaviin tapahtumiin.

Osa toisesta avoimesta ohjelmahausta mukaan valituista hankkeista ei vielä hakemuksessaan eritellyt yksityiskohtaisemmin sitä, millä tavoin projekti edistää vuorovaikutusta. Näiden projektien suunnitelmissa yleisö osallistuu ennalta tuotettuun kokonaisuuteen ilman erityistä roolia.

Eurooppalainen ulottuvuus

Eurooppalainen ulottuvuus on laaja käsite, joka kuuluu keskeisiin EU-tason kulttuuripääkaupunkitoiminnan tavoitteisiin. Pohjana on päämäärä vahvistaa kansalaisten tunnetta kuulumisesta yhteiseen kulttuurialueeseen.

Ohjelmahankkeiden suunnitelmat konkretisoivat eurooppalaisen ulottuvuuden edistämistä käytännössä. Suurimmassa osassa toisesta avoimesta ohjelmahausta mukaan valituista hankkeista on suunnitteilla eurooppalaista yhteistyötä (ks. edellä luku Taide- ja kulttuurialan toimintaedellytykset).

Myös kulttuuriohjelman teemat ovat osa eurooppalaisen ulottuvuuden edistämistä. Toisessa avoimessa ohjelmahaussa hakijoilta kysyttiin, onko projektissa ”eurooppalaisittain yhteistä, yhteistä moniääniseen ja moninaiseen historiaan liittyvää tai ajankohtaista teemaa”. Myöntävästi vastanneita hakijoita pyrittiin perustelemaan vastauksensa.

Ohjelmahausta mukaan valituista 63 hakemuksesta suurin osa (52 kpl) vastasi kysymykseen myöntävästi. Näiden hankkeiden perustelut voidaan jakaa kuuteen teemakokonaisuuteen: yhdistävään historiaan, ympäristöön ja kestävyyteen, yhdistävään paikallisuuteen, moninaisuuteen, rauhaan ja konflikteihin sekä ihmisyyteen ja ihmisoikeuksiin (kuva 11). Nämä teemat tuovat esiin eurooppalaisen ulottuvuuden monipuolisuutta. Yhden hankkeen perusteluissa saattoi nousta esiin useita teemoja.

Eurooppalaisia yhdistävä historia mainittiin 22:ssa toisesta avoimesta ohjelmahausta mukaan valituista hankkeista. Yhdistävä historia tarkoittaa hankkeissa yhteisten historiallisten teemojen, esimerkiksi purjelaivatekniikan tai käsityöläisyyden, näkymistä paikallisesti eri ilmentyminä eri puolilla Eurooppaa.

Ympäristöön ja kestävyyteen liittyvä teema nimettiin 21:ssä ja yhdistävä paikallisuus 16:ssa hankkeista. Edellinen teema liittyy paitsi Euroopassa myös globaalisti ajankohtaisiin teemoihin. Jälkimmäistä kuvattiin hankehakemuksissa samankaltaisten olosuhteiden, ongelmien ja vahvuuksien tunnistamisena eri puolilla Eurooppaa samankaltaisilla alueilla. Esimerkiksi maaseutualueet ja jokisuistojen asutus Euroopan eri puolilla liittyvät tähän teemaan. Yhdistävän paikallisuuden teema yhdistyi monissa hankekuvauksissa myös yhdistävän historian teemaan.

Moninaisuus, kulttuurien ja etnisyyksien ja niiden kohtaaminen tulevat esille 12:ssa sekä rauhan ja konfliktien teema 11:ssä toisesta avoimesta ohjelmahausta valituista hankkeista. Seitsemässä hankekuvauksessa kirjoitettiin eurooppalaisuudelle tärkeistä ihmisyydestä ja ihmisoikeuksista.

Viisi avoimesta hausta mukaan valittua ohjelmahanketta ei vielä hakuvaiheessa pystynyt nimeämään eurooppalaisuutta esille tuovia teemoja esimerkiksi laajempien hankekokonaisuuksien keskeneräisyyden vuoksi.

Kuva 11. Analyysi eurooppalaisuutta kuvaavista teemoista ja niiden lukumäärästä ohjelmahankkeiden suunnitelmissa (n=52, yksi hankekuvaus voi sisältää useita teemoja).

9. MAINE JA IMAGO

Oulun kaupungin kulttuuristrategian tavoitteisiin kuuluu Oulun nostaminen merkittäväksi kulttuurimatkailukohteeksi. Oulu2026-hakukirjassa tavoitellaan eloisan ja kiehtovan kaupungin kehittymistä niin, että yhä useampi Euroopassa tietää, missä Oulu on ja mitä Oulussa osataan. Kulttuuripääkaupunkitoimintaa voidaan siten lähestyä eräänä Oulun kaupungin ja alueen mainetta ja imagoa kehittävänä strategisena toimenpiteenä. (Luonila ym., 2024, 71.)

Tässä seurantaraportissa maineen ja imagon kehitystä tarkastellaan toisesta avoimesta ohjelmahausta mukaan valittujen hankkeiden suunnitelmien sekä Oulun kulttuurisäätiön yhteistyökumppanin Meltwaterin tuottaman media-aineiston kautta.

Toisesta avoimesta ohjelmahausta valittujen hankkeiden toiminta ja viestintä

Toisesta avoimesta ohjelmahausta mukaan valittujen hankkeiden suunnitelmat konkretisoivat sitä, miten hankkeiden toteutus edistää osaltaan Oulun, Pohjois-Pohjanmaan ja koko Oulu2026-alueen maineen ja imagon kehitystä. Hankkeet kuvasivat kohderyhmiään hakulomakkeen yleisissä hankekuvauksissa sekä erityisesti viestintää ja kohderyhmiä koskevissa osioissa. Näiden aineistojen kautta mukaan valittujen ohjelmahankkeiden kohderyhmät voidaan jakaa neljään maantieteellisen tasoon:

• alueelliseen (kattaen Oulun sekä laajemmin Oulu2026-alueen) yleisöön
• kotimaiseen/kansalliseen yleisöön
• eurooppalaiseen yleisöön
• laajempaan kansainväliseen yleisöön.[7]

Toisesta avoimesta ohjelmahausta valittujen hankkeiden suunnitelmissa korostuvat alueelliset ja kotimaiset kohdeyleisöt (kuva 12). Alueellinen yleisö on kaikilla hankkeilla tärkeä kohderyhmä. Joillakin hankkeilla kohderyhmää rajaa vielä tarkempi maantieteellinen alue kuten seutu, maakunta tai jopa tietty paikkakunta. Samalla on huomattava, että analyysissa oli monin osin vaikea erottaa, milloin hankkeet tavoittelivat kohderyhmiä kaikilta tasoilta ja milloin tavoiteltiin pääasiassa esimerkiksi vain alueen ja kotimaan matkailijoita.

Kiinnostavaa on, että Suomen ulkopuolisten kohdeyleisöjen osalta hankkeiden suunnitelmissa korostuu laajan kansainvälisen kohdeyleisön (kuten matkailijoiden) tavoittaminen rajatummin eurooppalaisen kohdeyleisön sijaan. Tämä voi myös kertoa siitä, ettei yleisön tavoittamista Suomen ulkopuolella olla vielä hakuvaiheessa erityisen tarkasti suunniteltu, jolloin on viitattu yleisesti kansainväliseen yleisöön.

Kuva 12. Analyysi toisesta avoimesta ohjelmahausta valittujen hankkeiden (n=63) suunnitelmissaan mainitsemista kohderyhmistä.

Vuoden 2022 avoimesta hausta mukaan valitut hankkeet suunnittelevat toteuttavansa viestintää pääosin vakiintunein menetelmin. Organisaatioiden omien viestintäkanavien ja verkostojen, internetsivujen ja uutiskirjeiden lisäksi esille nousevat vaikuttaminen alueellisessa ja kansallisessa mediassa sekä sosiaalisen median eri kanavissa.

Vähemmän vakiintuneista viestintäkeinoista joissakin hankesuunnitelmissa mainittiin joukkorahoituskampanja, yhteissuunnitteluprosessit, kulttuurisisältöjen tuottaminen osallistujien kanssa, vertaisviestintä ja puskaradiot sekä virtuaalimatkailu, sovellukset ja digitaalisuus.

Sosiaalisen median korostuminen hankkeiden viestinnässä painottaa yleisön osallistamista. Osallistuminen ja osallisuus nousevat esiin myös tavoitteissa toteuttaa hankkeita ja luoda taidetta, kulttuurisisältöjä ja toimintaa vuorovaikutuksessa yleisön kanssa. Viestintään liittyvä osallistava elementti nousee esiin alle 20 vuoden avoimessa ohjelmahaussa mukaan valituista kaikkiaan 63 hankkeesta.

_____

[7] Analyysissä eurooppalainen ja kansainvälinen taso eroteltiin niin, että erityiset maininnat eurooppalaisista kohdeyleisöistä tulkittiin eurooppalaisiksi ja yleisemmät viittaukset kansainvälisyyteen tulkittiin kansainväliseen tasoon. Kansainvälisessä tasossa on myös mukana sellaisia mainintoja, joissa lähtökohdaksi nimenomaisesti otettiin globaali tavoittavuus tai yhteistyö. Huomioitavaa tarkastelussa on, että sosiaalisen median viestintäkanavien ei olla automaattisesti tulkittu antavan hankkeille globaalia kattavuutta, vaikka se periaatteessa onkin mahdollista. Analyysissa korostuvat siis ohjelmahankkeiden suunnitelmien sanoitus ja toimijoiden omat muotoilut tavoitelluista yhteistyökumppaneista ja kohdeyleisöistä.

Oulu2026-toiminnan medianäkyvyyden kattavuus ja äänensävy

Oulun ja Oulu2026-toiminnan medianäkyvyyden kattavuuden ja äänensävyn kehittymisestä vuonna 2023 saatiin tietoa kotimaisen ja kansainvälisen median maininnoista (ks. myös Luonila ym. 2024, 73). Lisäksi tietoa saatiin Oulu2026:n sosiaalisen median kanavista, joita vuonna 2023 olivat Facebook, Instagram ja Youtube. Edellisestä vuodesta poiketen vuonna 2023 tietoja oli saatavilla myös Twitteristä (nykyinen X) sekä Linkedinistä uutena sosiaalisen median lähteenä.

Vuoden 2023 aikana Oulu2026-toiminnan kansallinen medianäkyvyys jakautui melko tasaisesti vuoden ajalle. Edeltävään vuoteen verrattuna näkyvyys kotimaisessa mediassa laski (taulukko 9).

Selkeisiin medianäkyvyyden kärkiin kuului kesäkuussa 2023 tapahtunut toisen avoimen ohjelmahaun tuloksena tehty ohjelmanjulkistus, mikä sai jonkin verran valtakunnallista mediahuomioita lähinnä Oulu2026-alueella (yhteensä 10 mainintaa mm. Kainuun Sanomat, Raahen seutu, Radio Pooki ja YLE). Muihin yksittäisiin Oulu2026-toiminnan mainintoihin vuoden aikana kuuluivat muuhun alueen kulttuuri- ja tapahtumatoimintaan liittyvät uutisoinnit kuten tavoitteet saada alueelle uusia elokuva- ja tv-tuotantoja sekä järjestää Kalevan kisat Oulussa vuonna 2026. Lisäksi Oulu2026 liitettiin uutisointiin loppuunmyydystä Qstock-festivaalista elokuussa 2023 ja Frozen People -tapahtumasta.

Oulu2026-toiminnan kansainvälinen medianäkyvyys uutismediassa painottui saksalaisten medioiden uutisointiin. Julkaisupiikki on nähtävissä heinäkuussa 2023, kun media uutisoi suunnitelmista avata uusi lentoyhteys Oulun ja Münchenin välille. Uutisoinnin yhteydessä mainittiin usein Oulun kulttuuripääkaupunkistatus. Euroopan tasolla mediaosumia oli vuonna 2023 aikana Norjassa, Intiassa, Iso-Britanniassa, Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Latviassa, Romaniassa, Sveitsissä, Portugalissa, Alankomaissa ja Venäjällä. Euroopan lisäksi mediaosumia löytyi Vietnamista, Yhdysvalloista, Australiasta ja Kiinasta. (Taulukko 9.)

Sosiaalisen median kanavissa Oulu2026 näkyi Suomen jälkeen yleisimmin Isossa-Britanniassa, Italiassa, Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Japanissa. Sosiaalisen median maantieteelliset tiedot perustuvat käyttäjien itse ilmoittamaan tietoon asuinpaikastaan. Merkittävä osa käyttäjistä ei ilmoita maantieteellistä tietoa, joten mediaosumien maantieteellinen jakauma kuvaa vain osaa kaikista sosiaalisen median käyttäjistä. Lukumääräisesti maiden välisiä eroja ei ole tästä syystä mielekästä esittää.

Youtube-tilin osalta varsinkin videoiden katselukerroissa tapahtui vuosien 2022 ja 2023 välillä jyrkkää nousua. Tämä selittyy kirjailija Miki Liukkosen menehtymisellä ja kanavalla vuonna 2021 julkaistulla videolla, jolla Liukkonen esiintyy. Yksistään tämä video sai  65 259 katselukertaa vuonna 2023. Seuraavaksi suosituin video vuonna 2023 oli talvipyöräilyä koskeva video, joka sai 2 044 katselukertaa.

Taulukko 9. Oulu2026-mediaosumat vuosina 2022 ja 2023.

* Hakulausekkeet tarkentuivat palveluntarjoajan toimesta vuosien 2022 ja 2023 välillä, ja seuranta- ja arviointityössä päädyttiin näin ollen seuraamaan myöskin näitä tarkentuneita mediahakuja. Tästä syystä vuoden 2022 luvut eivät enää vastaa kyseistä vuotta koskevan Lähtötilanne-raportin lukuja (Luonila ym., 2024). Uudet hakulausekkeet huomioivat osumat, joissa Oulu on mainittu otsikossa tai johdannossa, tai joita on vaihtoehtoisesti muun maininnan lisäksi jaettu Facebookissa tai X:ssä vähintään 10 kertaa. Uudet hakulausekkeet sulkevat ulos sanayhdistelmien kautta osumia, jotka ovat haun kannalta epärelevantteja.
** Uusi haku, jolla tarkastellaan sitä, kuinka kulttuuri näkyy Oulun imagossa tekijänä. Haku huomioi mediamaininnat, joissa Oulu on mainittu otsikossa tai johdannossa ja joissa esiintyy erilaisia kulttuuriin liittyviä hakusanoja artikkelin muussa sisällössä.

10. KOHTI KULTTUURI-ILMASTONMUUTOSTA: NÄKÖKULMANA OHJELMAHANKKEIDEN TAVOITTEET

Oulu2026-kulttuuripääkaupunkitoiminnalla tavoitellaan pitkäaikaisia myönteisiä sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia vaikutuksia pohjoisen Suomen alueelle. Hakukirjassa kulttuuri-ilmastonmuutoksen tavoitetta konkretisoidaan kolmen tavoitekokonaisuuden kautta: tarkoituksena on kehittää eloisa ja kiehtova kaupunki, tasapainoinen yhteisö sekä luova alue tuomalla kulttuuriohjelman keinoin ihmisiä yhteen, luomalla kohtaamisia ja uusia yhteyksiä, parantamalla yhteistyötä sekä yhdistämällä ennen näkemättömällä tavalla teknologiaa, taidetta ja luontoa (Hakukirja 2021; Luonila ym., 2024, 76).

Kulttuuri-ilmastonmuutoksen kehitys on Oulu2026-arviointikehyksen kokoava teema. Tässä seurantaraportissa tarkastellaan kulttuuri-ilmastonmuutosta toisesta avoimesta ohjelmahausta valittujen hankkeiden hakemusten kautta. Kulttuuriohjelma ja ohjelmahankkeiden toiminta on konkreettinen tapa saavuttaa Oulu2026-toiminnalle asetettuja tavoitteita.

Toisessa avoimessa ohjelmahaussa hakijoilta kysyttiin, miten projekti edistää kulttuuri-ilmastonmuutosta. Mukaan valittujen hankkeiden vastaukset kysymykseen voidaan jakaa kolmeen keskeiseen Oulu2026-toiminnan tavoitteita vastaavaan teemaan: eloisan ja kiehtovan kaupungin, tasapainoisen yhteisön sekä luovan alueen kehittämiseen.

Mukaan valituissa 63 ohjelmahankehakemuksessa kulttuuri-ilmastonmuutoksen edistäminen linkittyy useammin tasapainoisen yhteisön kehitykseen (32 hanketta) kuin paikkaan liittyviin luovaan alueeseen (24) tai eloisaan ja kiehtovaan kaupunkiin (24). Yhdessä hankkeessa voi olla mukana useaan teemaan liittyviä tavoitteita.

Kulttuuri-ilmastonmuutoksen tavoitteet kytkeytyvät mukaan valittujen ohjelmahankkeiden pidempiaikaisiin vaikutuksiin. Hakijoita pyydettiin arvioimaan projektiensa pidempiaikaisia vaikutuksia Oulussa, pohjoisessa Suomessa ja Euroopassa. Keskeiset arvioidut vaikutukset on tiivistetty kuvaan 13.

Kuva 13. Tavoitellut pidempiaikaiset vaikutukset toisesta avoimesta ohjelmahausta valituissa ohjelmahankkeissa (n=63).

Eloisa ja kiehtova kaupunki

Moni toisesta avoimesta ohjelmahausta mukaan valittu hanke liittää kulttuuri-ilmastonmuutoksen kaupunkiympäristön kehitykseen. Tuottajat visioivat hankkeidensa toiminnan laajentavan kulttuurista tapahtumakenttää uudenlaisiin urbaaneihin ympäristöihin ja arjen paikkoihin, joissa kulttuuritapahtumia ei olla totuttu kokemaan.

Hankehakemuksissa arvioitiin kaupunkikuvan ja kulttuuriympäristön kehittyvän sosiaalisesti, kun tila demokratisoidaan, luovaa ajattelua vapautetaan ja yhteisöllisyyttä luodaan jaetuilla taidekokemuksilla. Kulttuurisen kaupunkikehityksen ympäristöistä nimetään erityisesti Pikisaari, jonka potentiaali tunnistetaan valtakunnallisesti tunnettuna kulttuurisaarena – Luovana Kylänä – ja tapahtumallisena kulttuuriympäristönä kaupunkilaisille.

Paikkaan liittyvät tavoitteet eivät keskity yksinomaan Ouluun, vaan kulttuuri-ilmastonmuutos liitetään hankkeissa esimerkiksi mahdollisuuteen luoda nuorille teatterintekijöille potentiaalista tilaa ajatella itseään kasvukeskusten ulkopuolella toimivina taiteilijoina, vaan hankkeissa nostetaan esiin myös ruokakulttuurin ja sekä kotimaisten ruoantuottajien ja lähituotteiden esille tuominen.

Mukaan valituissa ohjelmahankkeissa yhdistetään kulttuuri-ilmastonmuutos myös maineen ja imagon kysymyksiin. Useammassa hankkeessa kulttuuri-ilmastonmuutos liitetään kaupungin kulttuuritarjonnan elävöittämiseen ja siten Oulun ja laajemmin Suomen tunnettuuden edistämiseen mielenkiintoisena kulttuurimatkailukohteena. Vetovoimatekijöistä nimetään monitaiteellinen ja -kulttuurinen ohjelmasisältö. Kulttuuriohjelman katsotaan myös tukevan Oulun imagon muutosta avoimemmaksi, reilummaksi ja lähestyttävämmäksi paikaksi. Samaan aikaan Oulu2026-kulttuuriohjelman katsotaan korostavan monella tavalla Oulu2026-alueen positiivisia ”perifeerisiä” ominaispiirteitä tuomalla esiin rajoitteiden luovan voiman.

Kulttuuri-ilmastonmuutoksen edistäminen korostuu hakemuksissa myös paikan erityislaatuisuuden vahvistamisena. Ohjelmahankkeiden toiminnan arvioidaan herkistävän paikalliset huomaamaan ympäröivän kulttuuriperinnön ja -historian ainutlaatuiset elementit sekä pohtimaan niiden merkitystä niin historian kuin kestävän kehityksen mukaisten arvojen näkökulmasta.

Tasapainoinen yhteisö

Toisesta avoimesta ohjelmahausta mukaan valituissa hankkeissa on tarkoituksena luoda kestävää, yhteisöille merkittävää ja kulttuuri-ilmastonmuutosta edistävää toimintaa. Nämä päämäärät korostavat osallistumista ja osallisuutta. Tavoitteisiin kuuluu myös edistää kulttuuri-ilmastoa, jossa nähdään ihmisen vaikutukset ympäristöönsä sekä mahdollisuuksia rauhanomaiseen rinnakkaiseloon eri lajien kesken.

Useiden mukaan valittujen ohjelmahankkeiden toimenpiteissä huomioidaan tasa-arvoiset matalan kynnyksen osallistumisen mahdollisuudet. Erilaisille kohderyhmille on tarkoituksena tarjota turvallisia mahdollisuuksia ennakkoluulottomalle ilmaisulle ja kokeilulle. Hankkeissa arvioidaan osallistumisen sekä osallistujien välisten kohtaamisten vahvistavan erityisesti paikallisten osallisuutta ohjelmaa järjestävän tahon toimintaan sekä edistävän laajemmin turvallista ja edistyksellistä kaupunkikehitystä sekä rasismivapaata todellisuutta.

Monen hankkeen suunnitelmissa viitataan ohjelmaan tuottamiseen yhteiskehittämisenä. Passiivisen vastaanottavan osallistumisen sijaan osallistujia halutaan ottaa mukaan ohjelmasisältöjen luomiseen ja tuotantoon. Osallistavan toiminnan tai esimerkiksi elämyksellisen pedagogiikan arvioidaan lisäävän mahdollisuuksia moniäänisyyteen sekä edistävän oppimista roolikokemusten kautta.

Yhteisöllisyys ja hyvinvointi liitetään useassa ohjelmahankkeessa kulttuuri-ilmastonmuutoksen tavoitteeseen. Yhteisöllisyyden kautta voidaan edistää sosiaalisesti kestävää ilmapiiriä, vuoropuhelua ja keskustelua. Hankkeissa kuvataan suunniteltua tapahtumaa tai muuta toimintaa ihmisiä yhdistävänä ja inspiroivana luovana tilana, joka kokoaa yhteen paikallista väestöä ja kulttuuritoimijoita sekä kansainvälisiä taiteilijaryhmiä, ja tarjoaa uusia välineitä ja kykyä kriittiseen ajatteluun, empatiataitojen kehittämiseen ja erilaisuuden kunnioittamiseen. Alueen ihmisten osallistumisen ja yhteisöllisten kokemusten luomisen taiteen keinoin nähdään edistävän henkistä hyvinvointia. Elämyksellisyyden valjastaminen ihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseen koetaan tärkeänä.

Osassa mukaan valittuja hankkeita painottuvat historian merkitys ja tulevaisuuden näkökulmat osana kulttuuri-ilmastonmuutosta. Hankkeiden tavoitteisiin kuuluu esimerkiksi löytää taiteilijan ja yleisön välisen vuorovaikutuksen keinoin ratkaisuja tulevaisuuden yhteiskunnallisiin haasteisiin. Joidenkin hankkeiden suunnitelmissa nostetaan esiin tavoitteet ajatusmaailmojen muutoksesta sekä pehmeiden arvojen merkityksestä teknologiavetoisen kehityssuunnan sijaan. Myös eri ikäryhmien osallistaminen ja ylisukupolvisen tietotaidon jakaminen nostetaan esiin hankkeiden kulttuuri-ilmastonmuutostavoitteissa.

Yhteisöllisyyden kokemukseen liittyy myös identiteetin kehitys. Osan hankkeista tarkoituksena on herättää huomaamaan ainutlaatuinen pohjoinen identiteetti ja paikallisuus. Kulttuuri-ilmastonmuutoksen edistäminen liitetään oman identiteetin vahvistamiseen sekä myös tavoitteeseen löytää siihen vaikuttavat eurooppalaiset yhteydet.

Luova alue

Toisesta avoimesta ohjelmahausta mukaan valituissa hankkeissa luovaan alueeseen liittyvät tavoitteet kytkeytyvät etenkin kotimaisen ja kansainvälisen taideohjelman merkittävään lisäämiseen ja kehittämiseen. Hankkeissa kulttuuriohjelman nähdään elävöittävän kaupunkia sekä tarjoavan uusia yhteistyömuotoja eri toimijoiden kanssa. Yhteistyötä edistetään eri maantieteellisillä tasoilla paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti sekä eri toimijoiden kuten taiteilijoiden ja kulttuuritoimijoiden, yritysten sekä julkisyhteisöjen välillä.

Mukaan valituissa hankkeissa tavoitellaan eri tasojen yhteistyötä sekä verkostojen muodostumista ja vahvistumista. Eurooppalaisen ja kansainvälisen yhteistyön nähdään vahvistavan taiteilijoiden ja luovan alan toimijoiden osaamista, tarjoavan alustan eri taiteenlajien tutkimiselle, kehittämiselle ja yhdistämiselle, luovan edellytyksiä luoda uusia kulttuurisia malleja sekä tuovan enemmän työtilaisuuksia tulevaisuudessa. Yhteistyötä mahdollistavana toimintana nostetaan useammassa hankkeessa esiin esimerkiksi residenssiohjelmat ja erilaiset vertaisyhteisöt.

Yhteistyön tuloksena kehittyvä kulttuuri-ilmastonmuutos kytketään useassa hankkeessa kulttuurin tiloihin. Kulttuuri-ilmastonmuutosta on tarkoitus edistää kehittämällä toimitiloja ja työn tekemisen paikkoja Oulu2026-alueella. Tästä esimerkkeinä mainitaan muun muassa Pikisaari Oulussa ja Biomylly Raahessa.

11. YHTEENVETO: OULU2026-TOIMINTA VUONNA 2023

Tässä seurantaraportissa tarkasteltiin Oulu2026-toiminnan etenemistä seuranta- ja arviointityössä määriteltyjen seitsemän keskeisen teeman kautta vuonna 2023. Tässä luvussa vedetään yhteen keskeiset johtopäätökset analysoidun aineiston pohjalta. Yhteenveto on jäsennelty Oulu2026-toiminnan kolmen keskeisen tavoitteen (eloisa, kiehtova kaupunki, tasapainoinen yhteisö ja luova alue) mukaan.

Eloisa ja kiehtova kaupunki

• Yhteistyö ja kohderyhmät tarkentuivat. Toisesta avoimesta ohjelmahausta mukaan valittujen hankkeiden suunnitelmissa korostuvat alueelliset sekä eurooppalaiset ja laajemmin kansainväliset yhteistyötahot. Hankesuunnitelmissa mainituissa kohderyhmissä korostuvat alueen oma väestö sekä kotimaiset matkailijat.
• Viestintää toteutettiin kattavasti, mutta näkyvyys oli laskusuunnassa. Vuoden 2023 aikana Oulu2026-toiminnan kansallinen medianäkyvyys jakautui melko tasaisesti vuoden ajalle. Edeltävään vuoteen verrattuna näkyvyys kotimaisessa mediassa laski. Toisesta avoimesta ohjelmahausta valittujen hankkeiden suunniteltu viestintä painottuu vakiintuneisiin viestintäkeinoihin ja -kanaviin.
• Uusien hankkeiden tilasuunnitelmat vastaavat hakukirjan tavoitteita. Suurin osa toisesta avoimesta ohjelmahausta mukaan valittujen hankkeiden tapahtumista toteutuu suunnitelmien mukaan Oulun keskustan ulkopuolella ja lähes kaikki (90 %) kokonaisuudessaan tai osittain vakiintuneiden kulttuuri-instituutioiden ulkopuolella kuten ulkotiloissa. Nämä vastaavat hakukirjan tavoitteita. Esteettömyys huomioitiin suurimmassa osassa avoimesta hausta mukaan valittujen hankkeiden suunnitelmia. Oulu2026-hakukirjassa listattujen investointikohteiden toteutus etenee, mutta tiedossa on, etteivät kaikki tule toteutumaan kulttuuripääkaupunkivuoteen mennessä. Yksityiset toimijat ovat vastuussa monen investointikohteen toteutuksesta. Oulu2026-alueen kulttuuritoimijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa osa nosti esiin huolen siitä, miten tiloja riittää kaikille kulttuuripääkaupunkivuoden aikana sekä toi esiin tarpeen koordinoida tilojen kehittämistä.

Tasapainoinen yhteisö

• Uudet ohjelmahankkeet tunnistavat osallistumisen ja osallisuuden merkityksen. Oulu2026-toimintaan osallistumista ja osallisuutta voidaan seurata kattavasti vasta kulttuuripääkaupunkivuonna. Suunnitelmatasolla toisesta avoimesta ohjelmahausta mukaan valituissa hankkeissa huomioidaan kattavasti osallistumisen ja osallisuuden edistämistä. Yhteisöllisyys ja hyvinvointi liitetään useassa ohjelmahankkeessa kulttuuri-ilmastonmuutoksen tavoitteeseen. Yhteisöllisyyden kautta voidaan edistää sosiaalisesti kestävää ilmapiiriä, vuoropuhelua ja keskustelua.
• Ohjelmahankkeissa on suunnitteilla kattavaa ja monitasoista yhteistyötä. Toisesta avoimesta ohjelmahausta mukaan valitut hankkeet näkevät yhtä lukuun ottamatta, että projekti edistää vuorovaikutusta taiteen ja kulttuurin tekijöiden välillä. Suurin osa mukaan valituista ohjelmahankkeista vastasi myös, että projekti edistää vuorovaikutusta eri kulttuurien, taiteen- tai tieteenalojen välillä sekä eri toimialojen tai toimintatapojen välillä. Hankkeissa on suunnitteilla laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Kokemukset yhteistyöstä alueen taide- ja kulttuuritoimijoiden sekä kuntien keskuudessa ovat vierailuilla kootun aineiston pohjalta kahtalaisia. Osa toimijoista koki yhteistyön Oulu2026:n kanssa hyvin sujuvaksi ja hedelmälliseksi, osa taas koki, että hakuvaiheessa koettu vahva yhteishenki ja -kehittäminen olivat vuoteen 2023 tultaessa hiipuneet ja että toiminta ei juuri näy asukasluvultaan pienemmissä Oulu2026-kunnissa.
• Eurooppalainen ulottuvuus konkretisoituu ohjelmahankkeiden kautta. Lähes kaikissa avoimessa haussa mukaan valituista ohjelmahankkeista on mukana yhteistyökumppaneita tai toteuttajia muista Euroopan maista. Suurimmassa osassa hankkeita on suunnitteilla myös taiteilijavaihtoa tai kiertuetoimintaa Euroopassa. Ohjelmahankkeiden suunnitelmat konkretisoivat eurooppalaisen ulottuvuuden edistämistä käytännössä. Eurooppalaisuuden ulottuvuuden monipuolisuutta tuovat esiin kuusi hankkeiden suunnitelmista tunnistettua teemaa: yhdistävä historia, ympäristö ja kestävyys, yhdistävä paikallisuus, moninaisuus, rauha ja konfliktit sekä ihmisyys ja ihmisoikeudet.

Luova alue

• Kulttuuriohjelman kokonaisuus täydentyi. Vuoteen 2023 mennessä mukana olivat 51 hakukirjan hanketta. Sen lisäksi mukaan valittiin toisesta avoimesta ohjelmahausta 62 uutta hanketta. Useimpien mukaan valittujen hankkeiden painopisteenä on luonnon ja taiteen yhdistäminen. Useimmat avoimessa haussa valituista hankkeista kuuluvat rohkeasti reunalla -teemaan. Harvinaisin teema hankkeiden joukossa on vastakohtien voima.
• Kulttuuritoimijoiden osaamiseen sekä toiminta- ja ansaintamallien kehittämiseen panostetaan laajalla hankekokonaisuudella. Kulttuuriohjelman rinnalla Oulu2026-toimintaan kuuluu hankkeita, jotka keskittyvät vahvistamaan kulttuurin ja luovan alan toimijoiden toimintaedellytyksiä alueella. Nämä niin kutsutut capacity building -hankkeet osoittavat toimintaedellytysten kehittämisen keskeisyyttä osana Oulu2026-toimintaa. Vuonna 2023 oli käynnissä 25 capacity building -hanketta. Joukossa oli useita uusia monivuotisia hankekokonaisuuksia, joissa toteutuu laajaa yhteistyötä esimerkiksi kuntien ja koulutusorganisaatioiden kanssa.
• Oulu2026-alue laajeni. Vuonna 2023 Oulu2026-alueeseen kuului kaikkiaan 40 kuntaa. Edeltävään vuoteen verrattuna kuntien lukumäärä kasvoi yhdellä, kun maaseutumainen Ranua liittyi mukaan vuonna 2023. Tilastollisten tunnuslukujen valossa matkailijamäärät Oulussa olivat kasvusuunnassa. Etenkin Oulun ja muiden kaupunkimaisten kuntien sosiaalisessa, taloudellisessa ja kulttuurisessa kehityksessä on suuria eroja verrattuna taajaan asuttuihin ja etenkin maaseutumaisiin kuntiin, joista jälkimmäisiä on Oulu2026-alueen kunnista eniten.

Lähteet

European Commission (2024). Oulu European Capital of Culture 2026. Second Monitoring Meeting. Report by the ECOC Expert Panel. https://culture.ec.europa.eu/document/second-monitoring-report-european-capital-of-culture-2026-finland

Kuntaliitto (2025). Kuntien kulttuuritilastot KULTTI. https://www.kuntaliitto.fi/hyvinvointi-ja-sivistys/sivistystoimen-kehittaminen/kulttuurin-kuntatietohanke-kultti

Lahtinen, E., Jakonen, O. & Sokka, S. (2017). Yhdenvertaisuus ja saavutettavuus kulttuuripolitiikassa. Cuporen tietokortteja 3. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore. https://www.cupore.fi/images/tiedostot/tietokortit/cupore_tietokortti_saavutettavuus.pdf

Luonila, Mervi, Renko, Vappu, Ruusuvirta, Minna, Sokka, Sakarias, Leppänen, Aino & Okker, Sauli (2024). Oulu2026 – kohti Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta. Lähtötilanne arviointiin vuonna 2022. Cuporen verkkojulkaisuja 77. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2025). Taiteen ja kulttuurin valtionosuudet. https://okm.fi/valtionosuudet

Oulun kaupunki (2021). Cultural Climate Change. Oulun matka kohti kulttuuri-ilmastonmuutosta. Oulu, vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkihakija. Hakemus, suomeksi toimitettu versio.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Majoitustilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-6309. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 10.1.2025]. Saantitapa: https://stat.fi/tilasto/matk Ladattu lisenssillä CC BY 4.0.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 10.1.2025]. Saantitapa: https://stat.fi/tilasto/vaerak  Ladattu lisenssillä CC BY 4.0.

Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Nuorisotyöttömät, % 18 – 24-vuotiaasta työvoimasta (ind. 189). Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 10.1.2025.

Kartta-aineistot: Markus Kainu, Joona Lehtomäki, Juuso Parkkinen, Jani Miettinen, Pyry Kantanen, Leo Lahti Retrieval and analysis of open geospatial data from Finland with the geofi R package. R package version 1.0.15. URL: https://ropengov.github.io/geofi/