Mitä on kaupunkikehityksen kulttuurinen kestävyys?

Tuoreen EspooCult-tutkimushankkeen tuloksista yhtenä juonena eteenpäin nousi esiin kysymys kaupunkikehityksen kestävyydestä. Espoo on sitoutunut kehittämään kaupunkiaan sekä taloudellisesti, sosiaalisesti, ekologisesti että kulttuurisesti kestävästi.

Tutkimuksessa selvisi, että Espoossa on luotava monipuolinen yhteisymmärrys erityisesti kulttuurin roolista osana onnistunutta kaupungin kehitystä. Tällä tavoin onnistuttaisiin noudattamaan näitä kaikkia kehityksen ulottuvuuksia.

Ajankohtainen esimerkki kestävän kehityksen ja sen kaikkien ulottuvuuksien yhdistämisen vaikeudesta on Helsingin puolelta, Lapinlahden sairaalan kehittämissuunnitelmista käytävä kiista. Siinä on asetettu vastakkain ideakilpailun ainoa loppuvaiheeseen edennyt  suunnitelma ja kilpailusta rahoituspohjan häviämisen jälkeen poistunut ehdotus.  Kiistan osapuolia ovat sekä kaupunkipoliitikot, median edustajat, korkeatasoiset kulttuurialan asiantuntijat että kansalaisjärjestöjen edustajat. Myös moni tavallinen, sitoutumaton kaupunkilainen on halunnut tuoda näkemyksensä esille.

Lapinlahden sairaalan alueesta on keskusteltu ennen kaikkea ympäristön näkökulmasta. Keskustelussa korostuu kaupunkiluonto ja rakennetun kulttuuriympäristön ainutlaatuisuus. Myös sosiaalinen ulottuvuus, jossa korostuu kohteen historia mielenterveyden ja rauhoittumisen tyyssijana on koettu tärkeäksi. Tästä alueesta on keskusteltu vuosikymmeniä myös taloudellisen kestävyyden nimissä; tavoitteena on ollut maksajan löytäminen kohteen ylläpitämiseksi.

Kaikkien osapuolten kesken vallitsee yhteisymmärrys vuonna 1841 rakennetun Lapinlahden alueen kulttuurisesta merkityksestä Helsingin kaupungin ja koko maan historialle. Siitä taas ollaan montaa mieltä, mikä kehityssuunta on kulttuurisesti kestävää.

Ideakilpailun ainoan ehdotuksen takana oleva sijoitusyhtiörypäs ja muun muassa Moomin Characters Oy Ltd korostavat suunnitelmissaan kulttuurikohteita, kuten näyttelytiloja, kirjakauppaa ja ravintolakorttelia. Vaihtoehtoista suunnitelmaa peräänkuuluttavat äänet vastustavat kehittämisen painopisteen asettamista taloudelliseen kasvuun ja erityisesti suunnitelmaa hotellikompleksista kaikkine matkailutoiminnan sivuilmiöineen.

Helsingin kaupunginvaltuusto on toistamiseen jättänyt päätöksen alueen kehittämisestä pöydälle. Saattaa hyvinkin olla, että tämä kevät ei ratkaisevaa päätöstä vielä näe.

Kulttuuripolitiikan tutkimuksen näkökulmasta Lapinlahden alueen kehittämissuunnitelma on kiinnostava erityisesti kaupunkikehittämisen kulttuuriarvojen määrittelemisen prosessina. Niiden kautta tuotetaan tulevaisuuden kulttuuriperintöä ja testataan kehittämisen kulttuurista kestävyyttä.

Valokuva: Eino Heinonen/ Helsingin kaupunginmuseo (Helsinkikuvia.fi). Kuvassa on Lapinlahden sairaala-alue Lapinlahden yli nähtynä. Kuva on otettu 1940-luvulla.