Kysely: Oululaiset itse kriittisimpiä – muut kokevat Oulun vahvemmin kulttuurikaupungiksi

Lähes puolet oululaisista pitää Oulua kulttuurikaupunkina. Muualla asuvien näkemykset Oulusta kulttuurikaupunkina ovat myönteisemmät, selviää Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen kyselystä.

Cupore vastaa Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoden vaikuttavuuden arvioinnista ja on kartoittanut lähtötilannetta eri kohderyhmille suunnatuilla kyselyillä. Kansalaisten kulttuuripääkaupunkivuoteen kohdistuvia ajatuksia on selvitetty kaikille avoimella kyselyllä syksyllä 2022. Kyselyyn vastaajia oli yhteensä 2 752, joista oululaisia oli 1 327, Oulu2026-kumppanikunnista 336 vastaajaa ja loput vastaajista muualta Suomesta.

Nyt valmistuneesta kyselystä selviää, että Oulu2026-toimintaa ei vielä tunneta kovin hyvin, ja että oululaisista harvempi (52 %) pitää Oulua kulttuurikaupunkina kuin muualla Suomessa (64 %) tai muissa Oulu2026-kunnissa (65 %) asuvat.

Oulu2026 tavoittelee kulttuuri-ilmastonmuutosta, joka yhdistää kulttuuria, taidetta ja teknologiaa yllättävälläkin tavalla, luo kohtaamisia ja synnyttää vuorovaikutusta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan Oulun tämänhetkistä kulttuuri-ilmastoa. Alle 25-vuotiaat oululaiset vastaajat antoivat paremman arvosanan Oulun kulttuuri-ilmastolle (6,4) kuin vanhempi ryhmä (25–44-vuotiaat), jotka arvioivat Oulun kulttuuri-ilmaston arvosanaksi 5,4 asteikolla 0–10. Tulevaisuutta koskevien kysymysten osalta nuorista oululaisista vastaajista reilusti alle puolet arvioi asuvansa kotikunnassaan viiden vuoden kuluttua, kun vastaava luku kaikkien oululaisten vastaajien keskuudessa oli 70 %.

Cuporen erikoistutkija Mervi Luonila toteaa, että on tärkeää seurata ja arvioida laaja-alaista toimintaa ajantasaisesti. Vuoden 2027 loppuun asti jatkuvassa tutkimus- ja arviointihankkeessa kerätään kyselyjen lisäksi tilastoaineistoja, tehdään haastatteluja ja seurataan mediaa. Luonilan mukaan arvioinnin kautta saadaan tietoa Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden vaikuttavuudesta paitsi sen toteutusalueella, myös laajemmin yhteiskunnassa.

Yhdeksi merkittäväksi havainnoksi jo tehdystä tutkimuksesta Luonila nostaa sen, että kulttuurin kokeminen ja harrastaminen tuo enemmistölle iloa (85 %), lisää hyvinvointia (80 %) ja lisää aktiivisuutta (77 %). Kysely selvitti myös kulttuuripalvelujen käytön esteitä. Keskeisimmäksi esteeksi nousivat rahan puute (46 %), vaikka lähes 40 %vastaajista ei kokenut tätä kulttuuripalvelujen käytön esteeksi. Kaikista vastaajista yli puolet (55 %) oli kiinnostuneita käyttämään kulttuuripalveluita. Vähemmistö vastaajista (21 %) ilmoitti esteeksi kiinnostuksen puutteen tai sen, ettei ole aikaisemminkaan käyttänyt kulttuuripalveluita (13 %). Oululaiset vastaajat olivat muun maan vastaajia kiinnostuneempia ja myös aktiivisempia kulttuuripalvelujen käyttäjiä.

Kulttuuripääkaupunkivuotta toteuttavat Oulun lisäksi Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Hyrynsalmi, Ii, Kajaani, Kalajoki, Kemi, Kempele, Kuhmo, Kuusamo, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Nivala, Oulainen, Paltamo, Pielavesi, Pudasjärvi, Puolanka, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Ristijärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Sotkamo, Suomussalmi, Taivalkoski, Tornio, Tyrnävä, Utajärvi, Vaala ja Ylivieska.

Lisätietoja Oulu2026-tutkimus- ja arviointihankkeesta: https://www.cupore.fi/fi/tutkimus/tutkimushankkeet/oulu2026

Mervi Luonila, erikoistutkija, MuT, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore, mervi.luonila@cupore.fi

Valokuva: Sanna Krook/ Oulun kaupunki