Kuntavaalit: tutkittua tietoa kuntien kulttuuritoiminnasta

Kulttuuria kartalla II: Kulttuuripalvelujen tarjonta eriytyy ja keskittyy kaupunkeihin

Kulttuuria kartalla II -tutkimuksessa koottiin tietoa kulttuuripalveluista, joita valtio rahoittaa yhdessä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa.

Tutkimuksen mukaan valtion osarahoittamien kulttuuripalvelujen tarjonta ja alueellinen saavutettavuus ovat eriytyneet monin tavoin eri puolilla Suomea ja erilaisissa kunnissa. Palvelut keskittyvät vahvasti kaupunkimaisiin kuntiin lukuun ottamatta kaikissa kunnissa tarjolla olevaa kirjastotoimintaa.

Tutkimuksessa kerättyjä tietoja julkaistiin kolmessa tiedon visualisaatiossa.

Karttavisualisaatio Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2022  sisältää tiedot kulttuuritoiminnan kustannuksista eri puolilta Manner-Suomea: https://www.cupore.fi/tiedonvisualisoinnit/kulttuuria-kartalla-kulttuuritoiminnan-kustannukset-2022/

Karttavisualisaatiosta Kulttuuripalvelut  voit selata Suomen kunnissa tarjolla olevia kulttuuripalveluja. Kartalta löydät galleriat, valtionavustusta saavat valtakunnalliset kulttuuritapahtumat, residenssit, taiteen perusopetuksen (TPO) päätoimipisteet, valtionosuuden piirissä olevat (VOS) museot, VOS-teatterit ja VOS-orkesterit: https://www.cupore.fi/tiedonvisualisoinnit/kulttuuria-kartalla-kulttuuripalvelut/

Visualisaatiosta Kulttuurin alueellinen saavutettavuus kunnissa voit tarkastella kirjastojen sekä valtionosuuden piirissä olevien museoiden ja teattereiden alueellista saavutettavuutta: https://www.cupore.fi/tiedonvisualisoinnit/kulttuurin-alueellinen-saavutettavuus-kunnissa-vuosina-2013-2022/

Tutkimuksen loppuraportissa päivitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2012 julkaiseman Kulttuuria kartalla -raportin tietoja. Raportissa luodaan yleiskuva valtion osarahoittamien kulttuuripalvelujen sijainnista ja alueellisesta saatavuudesta sekä kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Tuloksia esitetään maakunnittain ja  liikkuvien ja kiertävien palvelujen tarjontaa Keski-Suomessa

Kulttuuria kartalla II. Valtion osarahoittamat kulttuuripalvelut Suomessa (2024): https://www.cupore.fi/julkaisut/kulttuuria-kartalla-ii/

Kuntien kulttuuritoimintaa kuvaavat raportit ja tilastot KULTTI-alustalta

Kuntien kulttuuritilastot KULTTI -raportointialusta sisältää kuntien kulttuuritoimintaa kuvaavia raportteja ja tilastoja. Raportointialustalta löydät tietoa kuntien kulttuuritoiminnan taloudesta, tavoitteista ja johtamisesta, kulttuuritoiminnan tiloista ja tarjonnasta kunnissa, käynneistä taide- ja kulttuurilaitoksissa sekä kulttuuripalvelujen alueellisesta saavutettavuudesta.

Raportointilustan tiedot kerätään olemassa olevista tietolähteistä. Tietoja on täydennetty kunnille suunnatuilla kyselyillä. KULTTI-alusta on maksutta kaikkien käytettävissä ja tietosisältöjä voi ladata omalle koneelle. KULTTI-alustaa ovat vuodesta 2021 lähtien kehittäneet Suomen Kuntaliitto ja Cupore.

Tutustu KULTTI-alustaan Suomen Kuntaliiton verkkosivuilla:  https://www.kuntaliitto.fi/hyvinvointi-ja-sivistys/sivistystoimen-kehittaminen/kulttuurin-kuntatietohanke-kultti

Peruspalvelujen arviointi: Kunnat tukevat eniten kulttuurin harrastamista

Kuntien kulttuuripalvelut arvioidaan joka toinen vuosi osana peruspalvelujen arviointia. Peruspalvelujen arvioinnilla seurataan, valvotaan ja arvioidaan sitä, ovatko peruspalvelut saatavissa yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea.

Uusimmasta, vuotta 2023 koskevasta arvioinnista käy ilmi, että kunnat panostavat eniten kuntalaisten kulttuurin ja taiteen harrastamiseen sekä niihin liittyvään kansalaistoimintaan. Sen sijaan kunnat luovat heikommin edellytyksiä ammattitaiteilijoiden toimintaan, kulttuuriseen vuorovaikutukseen sekä kansainväliseen toimintaan. Kulttuuritoimintalain todettiin raportissa toteutuvan kunnissa vaihtelevasti.

Peruspalvelujen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Cupore on toteuttanut kuntien kulttuuripalvelujen arvioinnin vuodesta 2016 lähtien.

Raportti arvioinnista on luettavissa Cuporen verkkosivuilla: https://www.cupore.fi/uutishuone/ppa-raportointi/

Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoden seuranta ja arviointi

Cupore tutkii ja arvioi Oulu2026 kulttuuripääkaupunkivuoden toimintaa vuosina 2022–2027. Tutkimus- ja arviointihankkeesta on tähän mennessä julkaistu kulttuuripääkaupunkivuoden lähtötilannetta kuvaava raportti sekä ensimmäinen, vuotta 2023 koskeva seurantaraportti.

Lähtötilanneraporttia varten tehtyjen kyselyjen ja haastattelujen perusteella odotukset Oulu2026 kulttuuriohjelmaa kohtaan ovat korkealla. Oulu2026-alueen kulttuuritoimijoiden mielikuva ohjelman taiteellisesta laadusta lähtötilannevaiheessa on varsin hyvä ja kansalaiset ovat kiinnostuneita osallistumaan kulttuuripääkaupunkivuoden toimintaan. Myös osallistuvien kuntien päätöksentekijöiden suhtautuminen Oulu2026-toimintaan on positiivinen. Lähtötilanneraportissa esitellään indikaattorit eli tunnusluvut, joiden kautta kuvataan kulttuuripääkaupunkitoiminnan toteutuksen myötä syntyviä muutoksia.

Vuoden 2025 alussa ilmestyneessä seurantaraportissa painottui kulttuuriohjelman sisältö ja se, miten tehdyt ohjelmavalinnat toteuttavat Oulu2026-toiminnalle asetettuja tavoitteita. Ohjelmisto laajentui 62 uudella projektilla ja toimijoiden määrä kasvoi 688 toimijaan vuonna 2023. Uusien ohjelmahankkeiden painopisteinä olivat luonnon ja taiteen yhdistäminen sekä kulttuuritilat.

Oulu2026 – kohti Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta. Lähtötilanne arviointiin vuonna 2022 (2024): https://www.cupore.fi/julkaisut/oulu2026-kohti-euroopan-kulttuuripaakaupunkivuotta/

Oulu2026-seurantaraportti vuodelta 2023: yleiskuva ohjelmahankkeista (2025): https://www.cupore.fi/uutishuone/oulu2026-valiraportti-2023/

Alueellinen kehittämistehtävä: aluetaidemuseot osana kuntien kulttuuritoimintaa

Cupore toteutti vuosina 2022–2024 opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää alueellista kehittämistehtävää nimeltä Alueellinen taidemuseotehtävä osana kuntien kulttuuritoimintaa (TAMU). Kehittämistehtävässä keskityttiin erityisesti taidemuseoiden vuorovaikutukseen ammattitaiteilijoiden kanssa. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä Kemin taidemuseon, Kuopion taidemuseon ja Porin taidemuseon kanssa.

Tulokset osoittivat, että taidemuseoiden toiminnalla on keskeinen merkitys osana kuntien kulttuuritarjontaa. Taidemuseot edistävät myös taiteellisen työn ja toiminnan edellytyksiä. Museot itse näkevät edistämisen tapahtuvan etenkin näyttelytoiminnan kautta, mutta aihepiirissä on kehitettävää sekä taidemuseoiden itsensä että taiteilijoiden mielestä.

Tutkimusraporttiin on koottu kehittämistehtävässä syntynyttä tietoa ja hyviä käytäntöjä. Kehittämistehtävässä Kemin taidemuseo kehitti alueellista digitaalista taidelainaamoa, Kuopion taidemuseo taiteen myynnin ja välittämisen käytäntöjä ja Porin taidemuseo paikkasidonnaisten tilausteosten tuotanto-ohjelmaa.

Taidemuseot alueensa ja toimialansa kehittäjinä (2024): https://www.cupore.fi/julkaisut/taidemuseot-alueensa-ja-toimialansa-kehittajina/

Kulttuuritoimintaa lähiöissä: tarkastelussa kaksi lähiötä Jyväskylässä

Tutkimuksessa tuotettiin tietoa siitä, kuinka kulttuuritoiminta elävöittää lähiötä. Sen tavoitteena oli ymmärtää sekä alueen asukkaiden ja yhteisöjen omaehtoisen että kulttuuri-instituutioiden järjestämän toiminnan merkitystä lähiöiden arjessa. Lisäksi tutkittiin, miten kaupungin kulttuuripoliittiset toimenpiteet saavuttavat lähiöissä asuvat ihmiset.

Tutkimustuloksia julkaistiin kolmena eri teemaisena tietokorttina, tieteellisinä artikkeleina ja Jyväskylän yliopiston julkaisemassa artikkelikokoelmassa. Cuporen tietokorteissa tarkasteltiin lähiöitä kulttuuripolitiikan kohteina ja kulttuuriosallistumisen paikkoina sekä kulttuurin merkitystä lähiöissä asuville ihmisille. Tutkimushankkeen Kulttuuritoiminnan muodot ja merkitykset 2020-luvun lähiössä: kaksi tapaustutkimusta Jyväskylässä toteuttivat yhteistyössä Jyväskylän yliopisto ja Cupore ja sitä rahoitti ympäristöministeriön Lähiöohjelma 2020-2022.

Tietokortti Hyvinvointia lähiössä – Kulttuurin merkitys lähiöissä asuville ihmisille (2023): https://www.cupore.fi/julkaisut/hyvinvointia-lahiossa-kulttuurin-merkitys-lahioissa-asuville-ihmisille/

Tietokortti Lähiöt kulttuuriosallistumisen paikkoina – Tapauskohteena kaksi lähiötä Jyväskylässä (2022): https://www.cupore.fi/julkaisut/lahiot-kulttuuriosallistumisen-paikkoina-tapauskohteena-kaksi-lahiota-jyvaskylassa/

Tietokortti Lähiöiden kulttuuripolitiikka – Tapauskohteena kaksi lähiötä Jyväskylässä (2022): https://www.cupore.fi/julkaisut/lahioiden-kulttuuripolitiikka-tapauskohteena-kaksi-lahiota-jyvaskylassa/

Jyväskylän yliopisto: Kestävä kulttuurisuunnittelu (2024): https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/93364