Kulttuuritoiminnan tulevaisuudesta päätetään kunnissa

Kunnat ovat yhdessä valtion ja kotitalouksien kanssa kulttuurin suurimpia rahoittajia.¹ Kansallisella tasolla parhaillaan toteutettavat julkisen rahoituksen leikkaukset asettavat kunnille yhä suurempaa roolia kulttuurin edistämisestä osana peruspalveluja sekä paikallista elinvoimaa. Samaan aikaan monen kunnan taloustilanne on vaikea ja moni toimintaympäristön muutos haastaa kuntien kulttuuritoiminnan tulevaisuutta.

Kulttuuri on kuntalaisten arvostama peruspalvelu

Kulttuuri on osa kuntien peruspalvelujen kokonaisuutta. Osallistuminen kulttuuritoimintaan tuo ihmisille iloa, lisää aktiivisuutta ja hyvinvointia, auttaa ymmärtämään uusia asioita ja edistää sosiaalisia suhteita.²

Tutkimusten mukaan suomalaiset arvostavat kulttuuria ja haluavat, että kulttuuripalveluja on saatavana omassa kunnassa. Tuoreesta Kuntalaistutkimuksesta käy ilmi, että kuntalaiset arvostavat erityisesti kirjastopalveluja, joka on paitsi selvästi yleisimmin käytetty myös parhaan tyytyväisyys- sekä saatavuus- ja saavutettavuusarvion saanut kunnallinen palvelu.³

Kulttuuritoiminnan tulevaisuus huolettaa etenkin pienemmissä kunnissa

Cupore selvitti viime vuonna kuntien kulttuuritoiminnasta vastaavien viranhaltijoiden näkemyksiä kulttuuritoiminnan järjestämisen tulevaisuudesta. Kysely toteutettiin osana kulttuurin peruspalveluarviointia, joka julkaistiin Cuporen verkkosivuilla. ⁴

Erityisen positiivisesti kulttuuritoiminnan tulevaisuus nähtiin kaupunkimaisissa kunnissa, joiden vastaajista 67 prosenttia suhtautui tulevaisuuteen positiivisesti ja näki siellä paljon mahdollisuuksia. Harvemmin positiivisesti suhtautuvia oli taajaan asuttujen (30 %) ja maaseutumaisten (41 %) kuntien joukossa, joissa taas negatiivisesti tulevaisuuteen suhtautuvia oli enemmän kuin kaupunkimaisissa kunnissa. Kolme prosenttia kaikista vastaajista totesi, etteivät halua ajatella tulevaisuutta, koska nykyhetken asioissa on ihan riittävästi tekemistä. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Millaisena kunnissa nähdään kulttuuritoiminnan järjestämisen tulevaisuus alueittain ja kuntatyypeittäin.

Vastaajien erot heijastavat osaltaan toimintaympäristöjen eroja kunnissa. Kuntien lähtökohdat, väestörakenteet ja taloustilanteet ovat hyvin vaihtelevia.

Kuntien kulttuurista vastaavat viranhaltijat näkevätkin, että kulttuuritoiminnan järjestämiseen tulevaisuudessa vaikuttavat eniten talouteen ja väestöön liittyvät kehityskulut. Kulttuurin pelättiin joutuvan helposti säästölistojen kärkeen ja omaavan heikon neuvotteluaseman suhteessa moneen muuhun kunnan kuluerään.  Väestön ikääntyminen ja väheneminen haastavat kulttuuritoiminnan palvelurakenteita ja työvoiman riittävyyttä. Esimerkiksi monissa kunnissa kulttuuritoimintaa järjestävien yhdistys- ja vapaaehtoistoimijoiden toiminta voi olla vaakalaudalla, kun tekijät ikääntyvät ja vähenevät. Toisissa kunnissa väestön moninaistuminen vaatii uudenlaista osaamista ja kulttuuritarjontaa.

Kuntalaiset päättävät kulttuuritoiminnan tulevaisuudessa

Cuporen toteuttamassa kyselyssä osa kuntien kulttuuritoiminnasta vastaavista viranhaltijoista kiitteli oman kunnan kulttuurimyönteistä ilmapiiriä sekä kulttuuritoiminnan hyötyjen ja mahdollisuuksien tunnistamista.

Osassa vastauksista taas nousi esiin kulttuurikielteinen tai välinpitämätön ilmapiiri sekä poliittisten päättäjien vähäinen arvostus kulttuuria kohtaan, mikä estää kulttuuriasioista keskustelemista ja kulttuuritoiminnan kehittämistä.

Tulevissa kuntavaaleissa kuntalaiset valitsevat päättäjät, jotka suuntaavat myös kulttuuritoiminnan tulevaisuutta omassa kunnassa. Suomen Kulttuurirahaston, Säätiöt ja rahastot ry:n ja Taiteen edistämiskeskuksen tulevassa paneelikeskustelussa kysytään, miksi kulttuuri on kuntapäättäjän asia. Ainakin siksi, että kuntalaiset tekevät kulttuurista sellaisen.

Lähteet

Luonila, M., Renko, V., Ruusuvirta, M., Sokka, S., Leppänen, A. & Okker, S. (2024). Oulu2026 – kohti Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta. Lähtötilanne arviointiin vuonna 2022. Cuporen verkkojulkaisuja 77. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Kulttuuripoliittinen selonteko. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtioneuvoston julkaisuja 2024:55.

1. VN, 2024, s. 40.[↩]
2. Ks. esim. Luonila ym. 2024.[↩]
3. https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2024/kuntalaistutkimus-2024-kuntapalveluja-arvostetaan-kirjastot-suomalaisten [haettu 19.2.2025.][↩]
4. Peruspalvelujen arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Joka toinen vuosi toteutettavalla arvioinnilla seurataan, valvotaan ja arvioidaan peruspalvelujen saatavuuden yhdenvertaista toteutumista koko maassa. Cupore on toteuttanut vuodesta 2016 lähtien kuntien kulttuuripalvelujen arvioinnin opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta.[↩]