Kulttuuri tilastoviraston lakkautuslistalla

Leikkauslistalla on tilastoja, joiden turvana ei ole lakia. Tilastokeskuksen suunnitelma vaikuttaa lyhytnäköiseltä ja voi vaarantaa kulttuurialan kehittämistä Suomessa.

Kulttuuritilastot ovat keskeisiä, kun pyritään arvioimaan paljon kysyttyä tietoa kulttuurin taloudellisista ja työllistävistä vaikutuksista. Ne tarjoavat tärkeää tietoa väestön osallistumisesta kulttuuritoimintaan ja kulttuurin kulutustottumuksista. Tällainen tietoperusta on välttämätön kulttuuripolitiikan suunnittelussa, toteutuksessa, seurannassa ja arvioinnissa.

Tilastokeskuksen kulttuuritilastot edustavat riippumatonta ja monitahoista tiedontuotantoa. Niiden lakkauttaminen heikentäisi merkittävästi kulttuuripolitiikan tietopohjaa Suomessa, supistaisi tutkimuksen, median ja kansalaisten tietoresursseja sekä vaikeuttaisi kulttuuripoliittisten päätösten arvioimista ja vaikuttavuuden seurantaa.

Kulttuuritilastot koostetaan useista eri lähteistä, niin viraston sisältä kuin sen ulkopuolelta. Alan tiedontuotanto on hajanaista ja epäyhtenäistä, minkä vuoksi Tilastokeskuksen asiantuntemusta tarvitaan tiedon harmonisoinnissa ja laadun varmistamisessa. Tilastokeskus kartoittaa, seuloo, arvioi ja jalostaa kulttuurialan tiedontuotantoa. Tämä asiantuntemus on erityisen arvokasta nyt, kun kulttuurin toimijat ovat aktivoituneet tilastointiverkoston luomisessa ja kehittämisessä.

Vapaa-aikatutkimus on 10–15 vuoden välein tuottanut arvokasta väestöpohjaista tietoa taide- ja kulttuuriharrastuksista sekä niiden yhteyksistä esimerkiksi osallisuuteen, luottamukseen ja yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen. Lakkauttamisen sijaan olisi selvitettävä mahdollisuuksia laajentaa tutkimus kattamaan maahanmuuttajataustaiset väestöryhmät.

Kulttuuritilastojen tuotantoa voidaan tehostaa hyödyntämällä rakenteista dataa ja automatisoitua tiedonhankintaa. Tietojen päivitysväliä voidaan harventaa ja yksityiskohtia vähentää ilman, että kokonaisuus kärsii. Henkilöresurssien käyttöä voidaan optimoida, mutta niiden täydellinen poistaminen ei ole perusteltua. Kulttuuritilastoinnin erityisasiantuntemusta tarvitaan edelleen, sillä tilastolliset luokitukset, päättelysäännöt ja analyysimallit johtavat kulttuurialalla monesti erikoisiin seurauksiin ja vaativat huolellista tulkintaa.

Sari Karttunen

Kirjoittaja on ollut kehittämässä kulttuuritilastoja Tilastokeskuksessa 1990- ja 2000-luvuilla ja on sen jälkeen toiminut kulttuuritilastoinnin asiantuntijaryhmän jäsenenä.

Tilastokeskuksen leikkausehdotuksiin voi ottaa kantaa 20.9. klo 15 asti Lausuntopalvelussa.

Katso myös:

Jaakkola, M. (2024). Tarvitsemme tilastojen luomaa tietopohjaa. Kulttuurintutkimus, 41(2), 1–4. https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/145796

Kulttuurialan tilastotietoa visualisoituna (n.d.) Taide ja kulttuuri. https://www.taidejakulttuuri.fi/

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (n.d.) Kulttuuripolitiikan tilasto- ja tietoperustan kehittäminen. https://okm.fi/kulttuuripolitiikan-tietoperusta

Tilastokeskus. (n.d.) Joukkoviestintä. https://stat.fi/tilasto/jvie

Tilastokeskus. (n.d). Kulttuuri. https://stat.fi/tilasto/klt

Tilastokeskus. (n.d.) Vapaa-ajan osallistuminen. https://stat.fi/tilasto/vpa