Estetisoitunut reproduktio: Toisintaminen ja tekijänoikeus Gutenbergin kirjapainosta nettimeemeihin

Blogi   28.8.2018  Teksti: Jukka Kortelainen

Väitöskirjani käsittelee tekijänoikeuden haasteita jälkiteollisessa yhteiskunnassa. Tarkastelen, miten jälkiteollisessa yhteiskunnassa esiintyvät uudet aineettoman tuotannon mallit haastavat tekijänoikeuden taustalla vaikuttavaa tekijäkäsitystä.

Tekijänoikeusjärjestelmän teoreettiset kulmakivet ovat pitkälti saksalaisten filosofien Immanuel Kantin, Johann Gottlieb Fichten ja Georg Wilhelm Friedrich Hegelin kädenjälkeä. Ne hiottiin 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alussa osana kirjojen kopiointia koskevaa kiistaa, joka muistutti huomattavalla tavalla oman aikamme tekijänoikeuskeskusteluja.

Suojatakseen tuotoksiaan, kirjoittajien ja kustantajien täytyi hakea erioikeuksia kirjojen painamiseen yli kolmesta sadasta Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa vaikuttaneesta valtiosta jokaisesta erikseen (ks. kartta). Privilegien alueellisten rajoitusten vuoksi kirjojen ”uudelleenprinttaajat” pystyivät painamaan kirjoja sellaisilla alueilla, joilla erioikeutta ei ollut hankittu ja näin harjoittamaan kannattavaa liiketoimintaa osallistumatta lainkaan sisällön alkutuotantoon. Käytäntö myös edisti tiedonvälitystä ja säilytti kirjojen hinnat alhaisina, mikä sopi suurelle yleisölle.

Jotkut toivat esiin, kuinka turhaa oli edes yrittää vedota kirjan sisältöön liittyviin oikeuksiin, sillä sen sisältämät ideat luovutettiin yleisölle julkaisun yhteydessä. Saksalaiset filosofit kuitenkin vastasivat, ettei tekijän oikeuksien tarkoitus ollutkaan suojata kirjan ideoita, vaan tekijän tunnusomaista ilmaisua, joka liittyi olennaisella tavalla hänen persoonallisuuteensa, yksilöllisyyteensä ja/tai toimijuuteensa. Eritellessään suojan kohdetta he tulivat puolivahingossa määritelleeksi, millainen käsitys luomisprosessista tekijänoikeuslain taustalle sementoitui.

Saksan kopiointikiista oli Gutenbergin kirjapainon keksimisen peruja – tekijänoikeudelle onkin ollut ominaista kehittyä reproduktio- eli toisintamisteknologioiden vanavedessä. Siinä missä Gutenbergin keksintö mullisti totaalisesti tiedonvälityksen Euroopassa ja loi pohjan sekä valistukselle että modernin kirjallisuusinstituution synnylle, myöhemmin kehittyneet teknologiat mahdollistivat myös muiden tyyppisten teosten massajakelun. Se vuorostaan synnytti kulttuuriteollisuuden.  

Myöhäisemmät toisintamisteknologiat eivät kuitenkaan mullistaneet pelkästään sisältöjen jakelua, vaan samalla ne myös estetisoivat reproduktion – toisintamisen kauneudesta ja rumuudesta tuli valokuva- ja elokuvataiteen perusta. Siinä missä kynä ja painokone taipuivat merkitysten ja ilmiöiden esittämiseen abstraktien merkkien välityksellä, valokuvateknologia mahdollisti maailman toisintamisen silmän tavoin. Tämä teki reproduktiosta ja sen käsittelystä keskeisen taiteen käytännön. Myöhemmin levytysstudioiden kehittyessä toisintamisteknologia kiinnittyi osaksi myös musiikin estetiikkaa. Studio ei ollut enää pelkästään musiikin talteenottotila, vaan luova ympäristö, jossa äänen muokkaaminen erilaisia kopiointi- ja käsittelytekniikoita hyödyntäen vaikutti olennaisella tavalla musiikin esteettiseen laatuun.

Digitaaliteknologia ja verkkoympäristö ovat kirjapainon tapaan parhaillaan mullistamassa sekä tiedonvälitystä että kulttuurisisältöjen tuotanto- ja jakelutapoja, mutta samalla myös estetisoimassa reproduktiota arjessa. Tästä kielivät muun muassa nettimeemit, kuvafiltterit sekä tableteissa pauhaavat rumpukoneet ja muut soittimet.

Kulttuuri perustuu merkitysten, ajatusten, uskomusten sekä olemassa olevan kuvaston toisintamiseen – se on tradition muodostumisen edellytys. Yksi tekijänoikeusjärjestelmän keskeisimmistä haasteista jälkiteollisessa yhteiskunnassa liittyy sen kykyyn tunnistaa uusien teknologioiden aiheuttama reproduktion estetisoituminen sekä siihen liittyvät kehittämistarpeet.

 

Blogikirjoitus perustuu osittain väitöskirjani artikkeliin ”German Idealist Philosophers on Authors’ Rights and Transformative Use of Literary and Artistic Works”, joka ilmestyy lähitulevaisuudessa.

 

Lähteet:

Woodmansee, Martha (1984). The Genius and the Copyright: Economic and Legal Conditions of the Emergence of the “Author”. Eighteenth-Century Studies, Vol. 17, no 4, 1984, p. 425–448.

 

Kuva (muokattu): Kirjapaino, ajoittamaton (Finna.fi:n alkuperäinen kuva). Kuvaaja Artur Faltin. Museovirasto – Musketti, historian sekä Artur Faltinin kokoelma. Muokkaus Salla Hänninen. Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssi CC BY 4.0.

 

Kirjoittajat