Valtioneuvoston kanslia: Suomi 100 -juhlavuoden vaikutukset: osa 3

Valtioneuvoston kanslia tilasi Cuporelta, Owal Groupilta ja Demos Helsingiltä arviointitutkimuksen Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen eri toimijaryhmiin. Tutkimuksen raportointi koostuu johdannosta, kolmesta teemaraportista sekä johtopäätöksistä.

Tässä kolmannessa teemaraportissa tarkastelemme Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksia ja kytköksiä kansalliseen identiteettiin ja Suomen maakuvaan. Analysoimme, millainen juhlavuoden merkitys oli suomalaisuudelle ja Suomesta muodostuvalle kuvalle. Tarkastelemme juhlavuoden toiminnan ja kokemusten pohjalta muodostuvaa kuvaa suomalaisten merkittävinä pitämistä asioista ja suomalaisuudesta sekä sitä, miten juhlavuoden aikainen kansainvälinen toiminta asemoitui suhteessa maakuvatyöhön ja aikaisempiin käsityksiin Suomesta.

Juhlavuosi ennemmin toisti ja täydensi kuin haastoi suomalaista identiteettiä ja Suomi-kuvaa. Juhlavuoden avoin toimintatapa ja profiloimattomuus mahdollistivat laajan suomalaisuuteen liittyvien aiheiden kirjon käsittelyn. Silti kansalaiset eivät kokeneet, että juhlavuosi olisi vaikuttanut merkittävästi kuvaan suomalaisuudesta. Maakuvatyön kannalta juhlavuosi oli yksi huippukohta maakuvatyön jatkumossa. Juhlavuoden vaikutus itsenäisyyden juhlimisen tapoihin oli rajallinen, mutta juhlinnan sävyssä on saattanut tapahtua muutoksia kevyempään ja iloisempaan suuntaan.

Henkilökohtainen ja yksilöllinen kokemus suomalaisuudesta oli juhlavuoden jälkeen myönteinen, mutta juhlavuodella ei näytä olleen laajempaa koettua vaikuttavuutta suomalaiseen yhteiskuntaan. Silti juhlavuoden avoin ja demokraattinen toimintatapa oli viesti sellaisenaan ja kertoo suomalaisesta yhteiskunnasta vuonna 2017.

Raportti on luettavissa valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163524