Tanssiryhmien ja -tuotantokeskusten valtionosuuslisäys 2008 – 2010: vaikutus talouteen ja toimintaan

Tanssin Tiedotuskeskuksen toimeksiannosta tehtiin tanssin erillisanalyysi, jonka tavoitteena oli tunnistaa, miten tanssiryhmät ja -tuotantokeskukset käyttivät valtionosuuden lisäyksen ja miten niiden talouden ja toiminnan muutokset erosivat teattereiden talouden ja toiminnan muutoksista.

Tulosten mukaan useimpien tanssiryhmien ja -tuotantokeskusten yhteenlaskettu valtionosuuden lisäys oli pienempi kuin teattereiden lisäys. Tästä huolimatta tanssin edustajat arvioivat lisäyksen merkityksen toiminnalleen teattereiden edustajia myönteisemmin. Valtionosuuden lisäyksen tärkeimmäksi käyttökohteeksi he arvioivat tuotantojen taiteellisen laadun parantamisen.

Tilinpäätöstietojen mukaan pääosa valtionosuuden lisäyksestä käytettiin uuden päätoimisen henkilöstön palkkaamiseen ja palkankorotuksiin. Tanssin toteutuneet henkilötyövuodet kasvoivat 11:llä ja laskennalliset henkilötyövuodet kolmella. Tanssin vuosikeskipalkka jäi 23 prosentin noususta huolimatta pienemmäksi kuin vuosikeskipalkka teattereissa. Tanssin tilavuokrakulut nousivat 18 prosenttia ja muut kulut 27 prosenttia.

Tanssin rahoitusrakenne muuttui tarkastelukaudella. Valtion rahoituksen osuus kasvoi kymmenen prosenttiyksikköä 50 prosenttiin ja kuntien rahoituksen osuus pieneni kolme prosenttiyksikköä 16 prosenttiin. Omien tuottojen osuus pieneni kuusi prosenttiyksikköä 28 prosenttiin ja muiden avustusten osuus, seitsemän prosenttia, pysyi ennallaan.

Vuodesta 2007 vuoteen 2010 tanssiesitysten määrä kasvoi kymmenen prosenttia ja tuotannon määrän mukaan laskettu tanssin tuottavuus parani hieman. Suomessa olleiden esitysten käyntimäärä pieneni noin kahdeksan prosenttia. Uusia ensi-iltoja ja kantaesityksiä tuotettiin jokseenkin saman verran. Kansainvälinen toiminta supistui noin neljänneksen. Yleisötyö näyttää lisääntyneen ja monipuolistuneen, ja vuorovaikutteisia toimintamuotoja otettiin käyttöön.