Vanhempi määräaikainen nainen tutkii 2: Tytär syntyi, tyhjä syntyi

Tytär syntyi, tyhjä syntyi,

Tyhjä syntyi, kaiho kasvoi.

(Lönnrot 1842, 399)

Kautta aikain kaikkein väheksytyin ihmisryhmä ovat pikkutytöt. Vuonna 2017 Suomeen syntyi 24 600 tyttöä. Heidän elinajanodotteensa on 84,2 vuotta. Suosituimmat tytöille annetut nimet olivat Aino, Eevi ja Emma. (Tilastokeskus 2019). Tyttömäisyys symboloi epäuskottavuutta ja urheilupiireissä sitä käytetään jopa loukkauksena. Työelämässä tytöttely on yleisesti tunnustettu synonyymi vähättelylle ja syrjinnälle. Naistaiteilijat tai lastenkulttuuria tekevät eivät vieläkään saavuta yhtä yleisesti tunnustettua ”oikean” taiteen tai taitelijan asemaa kuin miespuoliset kollegansa.

Mutta kuten kirjailija ja ohjelmoija Linda Liukas (2019) kolumnissaan toiveikkaana kirjoittaa: ”Tämän päivän teinityttöjen mielikuvituksesta syntyy huomispäivän teknologia, tiede, taide ja yhteiskunta. Nykypäivän tyttöjä katsoessa tulevaisuus hymyilyttää.” Myös Aino Tormulaisen Tyttöenergialla kasvaneet -väitöskirja (2018) paljastaa, että muisteltu tyttöys on silkkaa ilotulitusta ja tytöillä tosi kivaa.

Eilispäivän teinityttöjen maailmasta lienee siirtynyt liian vähän tämän päivän politiikkaan ja filosofiaan. Yhteiskunnastamme puuttuvat Liukaksen peräänkuuluttamat ”unelmat, kirkkaat värit, pakahduttavat tunteet ja kikatuksen keveys.” Eilispäivän teinityttöjen hymyilyttävää maailmaa ei voi täysin tavoittaa, koska mennyttä aikaa ei enää ole eivätkä siinä eläneet ihmiset ole enää samoja. Tormulaisen tutkimat naisetkin katsovat omaan menneisyyteensä uusin, kriittisin silmin ja tulkitsevat sitä, millaista oli kasvaa tytöstä naiseksi tyttöenergian voimin. Populaarikulttuurilla ja medialla oli tärkeä rooli ja tehtävä jopa vallan rakenteiden korjaamisessa.

Poika on pohatan lapsi,

tytär lapsi tyhjän eukon.

(Lönnrot 1842, 399).

Eurooppalaisittain verrattuna Suomi on muita väkivaltaisempi, sukupuolia syrjivämpi ja rasistisempi maa. Sukupuolisota riehuu, toksinen maskuliininen hegemonia jyrää ja maalittaa naiset ja muut pehmot. Toisten huomioon ottaminen sivistyneesti ja ystävällisesti ei näytä kuuluvan takapajuiseen tapaamme kohdata muita.

Vuotta 2018 kuvattiin naisten vallankumouksen vuodeksi https://yle.fi/uutiset/3-10440168 Sysäyksenä tähän oli edellisen vuoden maailmanlaajuinen #MeToo-kampanja, joka rikkoi sukupuoliseen häirintään ja valta-asetelman väärinkäyttöön liittyvän hiljaisuuden. Vuosi 2018 oli naisten äänen voimistumisen vuosi. Muutos oli käänteentekevä.

Nyt, naisten vallankumouksen jälkeisenä vuonna 2019, puhutaan naisten oikeuksien vuodesta. Ihmisoikeusloukkauksissa ovat usein uhreina nimenomaan naiset ja ihmiset naisina. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun kaikkinaisen naisiin kohdistuvan syrjinnän kieltävä sopimus hyväksyttiin YK:ssa (Amnesty 2019).

Nyt peräänkuulutetaan uusia keinoja, joilla rakenteellinen syrjintä ja valta-asetelmien väärinkäytöt kitketään. Tärkeänä pidetään jo lapsuudesta lähtevää asennemuutosta. Tällöin vastuu on kasvattajilla ja kohteena pienet tytöt ja pojat. Kasvatustyössä #MeToo-ilmiön jälkeinen missio lisätä sukupuolten tasa-arvoa asettaa toivonsa mediaan.

Media voi vaikuttaa tasa-arvoon esimerkiksi sillä, miten eri sukupuolista ja heidän edesottamuksistaan julkisuudessa puhutaan. Tähän viestintään voi sisällyttää jo valistusajalta periytyvän ihanteen puuttua haitallisiin traditioihin: sopimusyhteiskunnassa vuorovaikutus ja yhteiskuntasopimuksen tavat muutetaan sivistyneimmiksi.

Media voisi kohdistaa poikiin jonkinlaisen kiltteyttä korostavan poikaenergia-intervention. Kuten tyttöenergia, sekin voisi olla tosi kivaa. #MeToo-ilmiön jälkeisessä hengessä uusi poikaenergia voisi kasvattaa ja laajentaa maskuliinisuuksiin lisää kiltteyttä, empaattisuutta ja sivistystä. Homeiset rakenteet purettaisiin ja tuuletettaisiin koko rakennus. Vähitellen maailma asettuisi #MeToo-vallankumouksen jälkeiseen uuteen järjestykseen. Taiteen ja kulttuurialan sisäänrakennettu empatia kohentuisi ja työyhteisön jäsenten kunnioitus ja arvostus lisääntyisivät. Olisimme kaikki kiltimpiä toisillemme.

Median ja populaarikulttuurin tyttöenergia teki objekteista subjekteja. Se kasvatti tyttöjen naisvoimaa kohti laajempaa yhteiskunnallista osallisuutta ja rohkeampaa työelämään sijoittumista. Naistenpäivän kukkien lisäksi ojennankin kaikille Ainoille, Eeveille, Emmoille ja muille Hemmoille ison annoksen tyttöenergiaa, nollasta sataan!

Lähteet:

Amnesty 2019: https://www.amnesty.fi/amnestyn-vuosikatsaus-vuonna-2018-naiset-nousivat-puolustamaan-oikeuksiaan-sortavaa-ja-seksistista-politiikkaa-vastaan/

Liukas, Linda 2019: Tulevaisuus on teinityttöjen. YLE/Kolumnit. Luettu 27.2.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10600977.

Lönnrot, Elias 1842: Suomen kansan sanalaskuja. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Tilastokeskus 2019: http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/kansainvalinen-naistenpaiva-2019.html 

Tormulainen, Aino 2018: Tyttöenergialla kasvaneet. Postfeministisen populaarikulttuuri-ilmiön yhdessä muistellut merkitykset. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura julkaisuja 207, sarja Tiede. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura.

Yle uutiset https://yle.fi/uutiset/3-10440168