Cuporen kulttuuripoliittinen vaalikatsaus, osa 2: Millaista kulttuuripolitiikkaa puolueet tavoittelevat seuraavalla vaalikaudella?

Seuraamme kolmen katsauksen sarjassa vuoden 2023 eduskuntavaaleja.

EDIT: lisätty Kansallisen Kokoomuksen Sivistys kasvaa kulttuurista -visio tarkasteltavien ohjelmien listalle.

Kulttuuripoliittinen tavoitekeskustelu kiihtyy kevään edetessä kohti huhtikuun alun eduskuntavaaleja. Puolueet tuovat keskeisiä tavoitteitaan esiin vaaliohjelmissaan, ja niihin keskitymme tässä katsauksessa. Millaisia ovat puolueiden kulttuuripoliittiset kärkitavoitteet seuraavalle vaalikaudelle? Tekevätkö puolueet kulttuurin suhteen mitään sellaisia vaalilupauksia, joiden toteutumista voidaan seurata?[1] Analysoimme nykyisten eduskuntapuolueiden vaaliohjelmat juuri ennen vaaleja.

Vaaliohjelmien lisäksi puolueilla on vaihtelevasti kulttuuripoliittisia erityisohjelmia sekä linjauksia kulttuurista muissa ohjelmissaan. Näiden kautta pääsee hyvin käsiksi kunkin puolueen kulttuuripolitiikan kokonaiskuvaan, tulevaisuudensuunnitelmiin sekä yksityiskohtaisempiin kirjauksiin. Tiivistimme katsauksen loppuun puolueiden kulttuuripoliittiset vaalikärjet ja ohjaamme syventymään erityisesti puolueiden kulttuuripoliittisiin erityisohjelmiin.

Puolueiden kulttuuripoliittiset vaalikärjet

Suomen eduskunnassa on tällä hetkellä kymmenen puoluetta. Näistä kahdeksan on julkaissut vaaliohjelman eli vaaleihin kohdistuvan erityisohjelman, joka sisältää puolueen tärkeimmät vaaliteemat ja -kärjet.[2]

Kulttuuri mainitaan kaikissa vaaliohjelmissa (lukuun ottamatta Liike Nytiä), mutta painopisteet ja kattavuus vaihtelevat. Useimpia puolueita yhdistäviä teemoja ovat kulttuuripalveluiden saatavuus ja saavutettavuus sekä kulttuuriperinnön vaaliminen. Kirjasto, lasten kulttuuriharrastukset ja kulttuuri osana hyvinvointia mainitaan monessa vaaliohjelmassa.

Moni puolue mainitsee vaaliohjelmissaan kulttuurialan toipumisen koronapandemiasta. Kulttuurin eri sektorirajat läpäisevästä roolista on tullut myös puolueiden retoriikan arkipäiväinen osa. Vaikka keskitymme tässä katsauksessa kulttuurimainintoihin, kulttuuri on laajasti osa vaaliohjelmien yleisiä teemoja ja tavoitteita; toimenpiteet politiikan eri alueilla vaikuttavat myös kulttuuriin.

Ruotsalainen kansanpuolue, sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto haluavat vaaliohjelmissaan nostaa kulttuurin valtionrahoitusta.[3] Kristillisdemokraatit haluaa ”varmistaa kulttuurin budjettirahoituksen tason” ja kokoomus haluaa ”välttää säästöjä kulttuurimenoista”. Kokoomus ja perussuomalaiset ehdottavat kuitenkin Yleisradion rahoituksen vähentämistä.

Moni kulttuuripoliittinen vaalikärki kytkeytyy puolueiden keskeisiin painopisteisiin ja ideologiaan. Esimerkiksi keskusta haluaa turvata kulttuurin lähipalvelut, kokoomus vahvistaa luovan talouden toimintaedellytyksiä ja sosiaalidemokraatit turvata kulttuuriset oikeudet.

Vain vasemmistoliitto ja vihreät mainitsevat vaaliohjelmissaan taiteilijat. Vihreät haluaa kasvattaa taiteilija-apurahoja ja -eläkkeitä ja vasemmistoliitto parantaa taidehankintojen verovähennyksen kautta ansaintaa taiteellisesta työstä.

Konkreettiset lupaukset harvassa

Monen puolueen vaaliohjelma on pitkä ja moniosainen. Keskustan, kristillisdemokraattien, ruotsalaisen kansanpuolueen ja vihreiden vaaliohjelmissa on kulttuuripolitiikalle oma osionsa. Sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton ohjelmissa kulttuuria käsitellään laajasti useamman osion alla.

Harva puolueista antaa konkreettisia kulttuuripoliittisia vaalilupauksia. Moni puolue kirjaa tavoitteitaan passiivissa ja konditionaalissa: ”Säästöjä vältetään koulutus- ja kulttuurimenoista. ” (KOK.) ”Tapahtuma-alat ja luovat alat on tunnustettava elinkeinotoimintana ja vientialoina.” (VAS.) ”Vahvistetaan kulttuurin roolia osana valtion ja kuntien elinvoima- ja elinkeinopolitiikkaa.” (VIHR.) ”Pidetään kiinni lasten ja nuorten taiteen ja musiikin perusopetuksen resursseista.” (KD.) ”Haluamme turvata teatterien toimintaedellytykset” (RKP.)

Puolueiden tahtotila käy selväksi, mutta moni puolue välttää lupaamasta suoraan mitään. Koska kulttuuripoliittisten tavoitteiden toteutus on käytännössä monen asian summa – kuten edellisessä katsauksessa totesimme – konkreettisten lupausten välttäminen on keino ylläpitää politiikan pelivaraa sekä, jos tavoite ei toteudu odotetusti, väistää syytöksiä lupausten pettämisestä.

Retorisesti poikkeuksen muodostavat kokoomus (joka lupaa vahvistaa kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksiä, kehittää kulttuurivientiä ja -matkailua sekä vahvistaa kulttuurialaa koronapandemian jälkeen) sekä vihreät (joka lupaa puolustaa taiteen ja tutkimuksen vapautta ja itseisarvoa). Sosiaalidemokraatit ”on sitoutunut siihen, että valtion rahoitus kulttuurille nousee yhden prosentin tasolle budjetista”. Esimerkit osoittavat, että vaikka lupaus olisi konkreettinen, se saattaa silti olla muotoilultaan niin yleisluonteinen, ettei sen toteuttamista voi seurata.

On huomattava, että konkreettisia tavoitteita nousee vaaliohjelmia huomattavasti enemmän puolueiden kulttuuripoliittisista erityisohjelmista. Ne sisältävät useita toimenpiteitä, joiden toteutumista on mahdollista tutkia: esimerkki on keskustan kirjaus kotitalousvähennyksen laajentamisesta niin, että ”kotijuhlissa taiteilijoille maksettu palkkio voidaan vähentää verotuksessa”[4]. Kiinnostavaa kulttuuripoliittisissa ohjelmissa on myös Yleisradion ja mediapolitiikan korostaminen osana kulttuuripoliittista keskustelua. Suomalaisessa hallintotodellisuudessa varsinainen kulttuuripolitiikka ja YLE ovat erillään toisistaan.[5]

Linjassa kannattajakunnan kanssa

Vaaliohjelmat ja muut puolueiden ohjelmat ovat keskeisiä puolueiden omakuvan luomisessa ja tavoitteiden linjaamisessa. Ohjelmat ovat poliittisia tekoja, joilla on merkitystä puolueen sisäisille prosesseille sekä puolueen kannattajakunnalle. Vaaliohjelmien tavoitteet ovat puolueille tapa erottua muista ja puhutella omaa kannattajakuntaa.

Puolueiden kannattajien kulttuurinäkemyksiä on kartoitettu kyselytutkimuksilla, joita käsittelimme blogissa viimeksi kunnallisvaalien alla. Akavan Erityisalat toteutti viime syksynä jälleen vaalitutkimuksen, joka tarkasteli myös suomalaisten kulttuuripalveluihin liittyviä näkemyksiä.[6] Tutkimus osoitti eroja puolueiden kannattajien suhtautumisessa:

”Erityisesti vasemmistoliittolaisten mutta myös vihreiden kannattajat erottuvat miltei kaikissa tutkimuksen kulttuurikysymyksissä myönteisimmin suhtautuviksi. Demareista löytyi toiseksi eniten heitä, jotka katsoivat kulttuurin olevan peruspalvelu. Vastaavasti kriittisimmät äänet löytyvät perussuomalaista kuten aikaisemmissakin mittauksissa. Kokoomuslaisten asenteet olivat toiseksi vähiten kulttuurimyönteisiä.”[7]

Taulukko osoittaa, että etenkin vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat pitävät kulttuuripalvelujen tarjoamista tärkeänä ja kannattavat niihin panostamista. Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajat taas suhtautuvat kulttuuripalveluiden julkiseen tarjontaan ja tukeen kielteisemmin.[8]

Kannattajakunnan näkemysten valossa on luontevaa, että etenkin vasemmistoliitolla ja vihreillä on vaaliohjelmissaan kattavasti kulttuuripoliittisia kirjauksia, kun taas kokoomuksen vaaliohjelmassa kulttuuripolitiikkaa käsitellään niukasti. Erona perussuomalaisiin kokoomus on kuitenkin julkaissut juuri vaalien alla erillisen vision taiteen ja kulttuurin tulevaisuudesta. Perussuomalaisilla ei ole lainkaan vaaliohjelmaa, jossa kulttuuripolitiikkaa käsiteltäisiin.

Puolueiden kulttuuripoliittisilla kannanotoilla on merkitystä, sillä puolueilla on keskeinen asema kulttuurin määrittelyissä ja rajaamisessa, lainsäädännön muotoilussa sekä julkisen tuen suuntaamisessa. Vaikka suomalaisten puolueiden välille ei kulttuuripolitikan osalta synny repiviä erimielisyyksiä, niillä on kuitenkin erilaisia asenteita, tavoitteita ja visioita siitä, mihin julkisessa kulttuuripolitiikassa tulisi tähdätä. Eroihin vaikuttavat osaltaan puolueiden syntyhistoriaan asti ulottuvat olevat ideologiat. Toisaalta puolueet sovittavat näkemyksiään kunkin ajan vallitseviin näkemyksiin. Erityisesti perussuomalaiset ovat kevään 2011 vaaliohjelmastaan alkaen tehneet kulttuuripolitiikassaan osittaista eroa muihin puolueisiin. Puolueen kannattajien näkemykset kulttuurista ovat kriittisempiä kuin muiden. Muissakin Pohjoismaissa on havaittu kulttuuripoliittisten kysymysten politisoitumista.[9]

Taulukko. Kulttuuripalveluihin liittyviä mielipiteitä puoluekannatuksen mukaan. Täysin samaa mieltä -osuuksia (%).[10] Lähde: Akavan Erityisalat ry:n vaalitutkimus 2022, s. 8. Taulukko suoraan tutkimuksesta; katsauksen kirjoittajilla ei käytössä alkuperäistä aineistoa.

Kohti vaaleja ja niiden yli

Puolueet pyrkivät vaaleissa saamaan mahdollisimman paljon kannatusta ja sen myötä paikkoja eduskuntaan. Ennen vaaleja on tärkeää erottua muista puolueista. Vaalien jälkeen hallitukseen haluavien puolueiden taas pitää löytää yhteisiä linjoja muiden puolueiden kanssa. Hallitusohjelma on näiden yhteisten linjojen ja kompromissien tulos. Yleisesti ottaen puolueiden vaaliohjelmiinsa sisällyttämät kirjaukset ovat usein tulleet osaksi hallitusohjelmaa ja näkyneet lopulta politiikan sisällöissä.

Kuten edellisessä katsauksessa kuvasimme, hallitusohjelmasta on muodostunut keskeinen vaalikautta määrittävä poliittinen dokumentti. Tähän dokumenttiin haluavat vaikuttaa paitsi puolueet myös moni muu taho.

Useat tahot taiteen ja kulttuurin toimialoilta[11] ovat julkaisseet hallitusneuvotteluihin ja -ohjelmaan tähtääviä kulttuuritavoitteitaan. Hallintokin haluaa vaikuttaa: opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut hallitusneuvotteluja silmällä pitäen virkamiestyönä valmistellut kulttuuripolitiikan tavoitteet täsmällisine lisärahoitusesityksineen. Hallinnon näkemyksillä oli keskeinen merkitys viime hallitusohjelman kulttuuritavoitteisiin. Erilaisten tavoitteiden runsauden ohella onkin kiinnostavaa, miten kokoomus kiinnittää tuoreessa kulttuurivisiossaan huomion erilaisten päämäärien toteuttamiseen:

”Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalla on tehty viime vuosina lukuisia laadukkaita ohjelmia ja strategioita. Kokoomus katsoo, että jatkuva lisäselvittäminen ei enää edistä toimialan tunnettujen haasteiden ratkaisemista, vaan huomio on kiinnitettävä jo tehtyjen ehdotusten toimeenpanoon.”[12]

Hallituksen – ja hallitusohjelman – muodostamisen ennakoidaan olevan tänä keväänä erityisen vaikeaa. Myös toimintaympäristön tilanne on poikkeuksellinen. Tulevaisuustyöryhmän raportissa kulttuurialaa haluttaisiin vahvistaa ja elvyttää kolme vuotta sitten päälle iskeneen koronapandemian jäljiltä. Samaan aikaan yleistä taloustilannetta vaikeuttaa entisestään Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota. Valtionvarainministeriön virkamiespuheenvuoron mukaan Suomen julkisen talouden tilanne vaatii vaikeiden valintojen tekemistä. Hyvinvointialueiden aloittaminen vuoden 2023 alusta vaikuttaa merkittävästi kuntatalouteen ja näin ollen myös kulttuurin rahoitusmahdollisuuksiin.[13]

Vaalikatsaustemme kolmas osa keskittyy seuraavan hallitusohjelman kulttuuripoliittisiin linjauksiin. Aika näyttää, kauanko ohjelman julkaisua saadaan odottaa.

Eduskuntapuolueiden kulttuurilinjauksia eduskuntavaaleihin[14]

Kansallinen Kokoomus

Vaaliohjelma on nimetty ”työlistaksi ”. Niukasti kulttuuriin liittyviä tavoitteita; keskeisiä painopisteitä luova talous sekä kulttuurivienti ja -matkailu. TAVOITTEITA, JOIDEN TOTEUTUMISTA VOIDAAN SEURATA: säästöjen välttäminen koulutus- ja kulttuurimenoista. Vaihtoehtobudjetissa puolue ehdottaa YLE:n rahoituksen leikkaamista indeksin ja arvonlisäverokannan muutoksilla[15]. Puolue on julkaissut erillisen vision taiteen ja kulttuurin tulevaisuudesta maaliskuussa 2023.

Liike Nyt

Puolueen vaaliohjelmassa ei ole kulttuuria koskevia vaalilupauksia. Puolueella ei ole erillistä kulttuuripoliittista ohjelmaa eikä kulttuuria mainita puolueen yleisohjelmassa.

Perussuomalaiset

Puolue ei ole julkaissut erityistä kulttuuria koskevaa vaaliohjelmaa eikä myöskään kulttuuria koskevia vaalilupauksia. Vaihtoehtobudjetissaan vuodelle 2023 puolue ehdottaa 25 prosentin leikkausta ja 144 miljoonan euron säästöä Yleisradion toimintoihin. Puolue on linjannut kulttuuripoliittiset tavoitteensa vuoden 2020 alussa julkaistussa kulttuuri- ja mediapoliittisessa ohjelmassa. TAVOITTEITA, JOIDEN TOTEUTUMISTA VOIDAAN SEURATA: YLE:n rahoituksen leikkaus (vaihtoehtobudjetissa). Puolue on julkaissut kulttuuri- ja mediapoliittisen ohjelman vuonna 2020.

Suomen Keskusta

Vaaliohjelman keskeisiä teemoja huoltovarmuus, julkinen talous ja huoltosuhde. Kulttuuri ei ole osa tärkeimpien tekojen listaa, joskin lähipalvelut mainitaan. Kulttuuriin liittyviä tavoitteita ”Terveet ja paremmin voivat suomalaiset” sekä ”Suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin puolesta” -otsikoiden alla. Kulttuuritavoitteita on niukasti; keskeisiä painopisteitä ovat kansallinen kulttuuri, omaehtoinen harrastustoiminta sekä kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus sekä lukutaito ja kirjastot. TAVOITTEITA, JOIDEN TOTEUTUMISTA VOIDAAN SEURATA: esimerkiksi kansallisten taidelaitosten kiertuetoiminnan lisääminen. Puolue on julkaissut kulttuuripolitiikkaa käsittelevän sivistysohjelman vuonna 2022.

Suomen Kristillisdemokraatit

Puolue haluaa vaaliohjelmassaan vahvistaa vapaan sivistystyön roolia matalan kynnyksen oppilaitosmuotona. Oma kulttuuriosio ”Kulttuuri ja liikunta kuuluvat kaikille”, jossa painotus oikeudessa kulttuuriin, kulttuurihyvinvoinnissa ja kirjastoissa. Kirjastot tärkeitä myös maahanmuuttajien kotouttamisessa. Luovat alat mainitaan. TAVOITTEITA, JOIDEN TOTEUTUMISTA VOIDAAN SEURATA: pidetään kiinni lasten ja nuorten taiteen ja musiikin perusopetuksen resursseista, kehitetään kulttuurilähete- ja liikuntareseptimalleja ja laajennetaan ne koko maahan. Puolue on julkaissut kulttuuripoliittisen ohjelman vuonna 2021.

Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP)

Kulttuuria sivuavia teemoja löytyy vaaliohjelmasta liittyen opetukseen (taiteen perusopetus) ja digitalisaatioon palveluissa. Oma kulttuuriosio ”Elävä ja monipuolinen kulttuuri”, jonka ensimmäinen alaosio keskittyy kielipolitiikkaan ja kaksikieliseen Suomeen. Toisessa alaosiossa ”Elävä kulttuuriala ja monipuoliset liikuntamahdollisuudet luovat hyvinvointia” nostetaan esiin mm. kulttuurin rahoitusosuuden kasvattaminen, kulttuurialan toipuminen koronasta, prosenttiperiaate sekä taide- ja kulttuurilaitokset (etenkin teatterit). TAVOITTEITA, JOIDEN TOTEUTUMISTA VOIDAAN SEURATA: puolue haluaa esimerkiksi nostaa kulttuurialan osuutta valtion budjetista pitkällä aikavälillä ja päivittää freelancereita koskevan lainsäädännön niin, että se turvaa myös heille toimivan sosiaaliturvan. Puolueen kulttuuripoliittinen ohjelma on vuodelta 2015.

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP)

Vaaliohjelman kulttuuripoliittinen osio on ”Kulttuuri lisää hyvinvointia”. Kulttuurista puhutaan osana yhteiskunnan huoltovarmuutta ja resilienssiä. Luovia aloja ja kulttuuria on vahvistettava pandemian jälkeen. Kulttuuriset oikeudet kuuluvat kaikille. Puolue sitoutuu siihen, että ”rahoitus kulttuurille nousee yhden prosentin tasolle budjetista”. Lisäksi linjataan harrastamisen Suomen mallin kehittämistä eri tavoin. TAVOITTEITA, JOIDEN TOTEUTUMISTA VOIDAAN SEURATA: valtion rahoitus kulttuurille nousee yhden prosentin tasolle budjetista; harrastamisen Suomen mallista pysyvä. Puolue on julkaissut koko 2020-luvun kattavan kulttuuripoliittisen ohjelman vuonna 2018.

Valta kuuluu kansalle

Puolue ei ole julkaissut erityistä kulttuuria koskevaa vaaliohjelmaa eikä myöskään kulttuuria koskevia vaalilupauksia. Puolueohjelman mukaan: ”Puolue arvostaa kaikkea taide- ja kulttuurielämää ja erityisesti sellaista, joka vahvistaa kansallista itsetuntoa ja tuottaa hyvinvointia kansalaisille.”

Vasemmistoliitto

Kulttuuritavoitteita vaaliohjelman laajassa ”Reilun siirtymän Suomi” -osiossa, jossa keskeisinä teemoina tapahtuma-ala ja luovat alat, kulttuurin rahoituksen kasvattaminen ja taidetta lapsille. Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle -osiossa mainitaan saamelaisten kieli ja kulttuuri sekä ruotsia äidinkielenään puhuvien oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin (mm. ruotsinkielinen kirjallisuus ja lehdistö). Kulttuurialaa on tuettava koronan jälkimainingeissa. Mistä rahat -osiossa mainitaan myös taiteilijapoliittisten instrumenttien kehittäminen: Taiteilijoiden ansaintaa taiteellisesta työstä tulee parantaa niin, että taiteen ostaja saa taidehankinnoista rajatun verovähennyksen. TAVOITTEITA, JOIDEN TOTEUTUMISTA VOIDAAN SEURATA: esimerkiksi kulttuurin ja taiteen osuus valtion budjetissa nostetaan yhteen prosenttiin; Otetaan käyttöön Suomen laajuinen kulttuuriseteli, jolla luokat voivat ostaa itselleen haluamansa kulttuuripalvelun; rahoitusta elokuva- ja TV-tuotannon tukiin on lisättävä ja elokuvasäätiölakia uudistettava; taiteilijoiden ansaintaa taiteellisesta työstä tulee parantaa niin, että taiteen ostaja saa taidehankinnoista rajatun verovähennyksen. Puolue on julkaissut kulttuuripoliittisen ohjelman vuonna 2018.

Vihreä liitto

Kulttuurilinjaukset vaaliohjelman osiossa ”Tiede, taide ja kulttuuri uuteen kukoistukseen”, jossa puolustetaan taiteen ja tutkimuksen vapautta ja itseisarvoa. Kulttuuritarjonnan oltava monipuolista. Tavoitteina mainitaan mm. kulttuurirahoituksen lisääminen, taiteilija-apurahojen ja -eläkkeiden kasvattaminen, sekä kulttuurin roolin vahvistaminen osana valtion ja kuntien elinvoima- ja elinkeinopolitiikkaa. Muissa osioissa mainitaan karjalan kieli ja kulttuuri. TAVOITTEITA, JOIDEN TOTEUTUMISTA VOIDAAN SEURATA: kasvatetaan valtion taiteilija-apurahojen ja -eläkkeiden määrää; tehdään valtion taide- ja kulttuuribudjettiin merkittävä tasokorotus. Puolue on julkaissut erillisen kulttuurimanifestin ja kulttuuripoliittisen ohjelman 2022.

Loppuviitteet:

[1] Nostamme puolueilta esiin sellaisia kulttuuripoliittisia vaalikirjauksia, joiden toteutumista on mahdollista seurata esimerkiksi lainsäädäntämuutoksista, talousarvioista tai tilastoista: ”Tutkimuskirjallisuudessa vaalilupauksena pidetään sellaista puolueen kirjalliseen vaaliohjelmaan sisältyvää sitoumusta tiettyyn toimenpiteeseen tai tavoitteeseen, että toimenpiteen suorittaminen tai tavoitteen saavuttaminen on selvästi todennettavissa.” (Ylisalo 2019, s. 223). Ks. Eduskuntavaalitutkimus 2019.  https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162429/OM_2020_05_SO.pdf?sequence=1&isAllowed=y)
[2] Perussuomalaiset ovat yhden vaaliohjelman sijaan julkaisseet useampia temaattisia linjauksia. Valta kuuluu kansalle ei ole julkaissut vaaliohjelmaa.
[3] Teoston jäsenjärjestöilleen tekemässä tuoreessa kyselyssä niin kokoomus, kristillisdemokraatit, sosiaalidemokraatit, vihreät kuin vasemmistoliitto kannattivat kulttuuribudjetin nostoa.  Ks. https://www.teosto.fi/teostory/puolueet-kulttuurin-ja-taiteen-rahoitusta-taytyy-nostaa/
[4] Suomen Keskustan Sivistyspakka 2022, s. 21. https://keskusta.fi/wp-content/uploads/2022/07/Keskustan-sivistyspakka-kesa-2022.pdf
[5] YLE on keskeinen kulttuurin ja luovien alojen tukija. Vuoden 2021 taloustietojen mukaan YLE käytti tuolloin määrärahoistaan esimerkiksi musiikin esityskorvauksiin 22,6 M€ ja kotimaisten esitysoikeuksien hankintaan 36,6 M€. Radion Sinfoniaorkesteri (RSO) on Yleisradion orkesteri. Vuonna 2021 kulttuurin, draaman ja viihteen osa-alueiden kulut olivat yhteensä 132,5 miljoonaa euroa. Ks. https://yle.fi/aihe/s/10002503.
[6] Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1.071 henkilöä 2.–9.9.2022 välisenä aikana. Aineisto kerättiin Gallup Kanavalla. Kyseessä on Kantar Publicin käyttämä kotitalouspaneeli, jossa erikseen rekrytoitu joukko vastaa kyselyihin viikoittain internetin ylitse. Tutkimuksen vastaajajoukko edustaa Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. Kulttuuriin liittyviä asioita tutkittiin edellisen kerran vuonna 2021 ja sitä ennen 2019, 2017, 2015, 2012, 2011 sekä 2008.
[7] Ks. Uutinen 22.12.2022. Kysely: Suomalaiset arvostavat vankasti kulttuuria. https://www.akavanerityisalat.fi/uutishuone/uutiset/kysely_suomalaiset_arvostavat_vankasti_kulttuuria.21242.news
[8] Yleisesti ottaen ”puolueiden äänestäjäkuntien väliset ideologiset etäisyydet ovat kasvaneet merkittävästi, mikä viittaa puolueiden välisen ideologisen polarisaation kasvuun vuodesta 2003 nykypäivään” (Isotalo, Söderlund & von Schoultz 2019, s. 301). Ks. Eduskuntavaalitutkimus 2019. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162429/OM_2020_05_SO.pdf?sequence=1&isAllowed=y
[9] Tutkimustiedon perusteella Suomessa kulttuuria kuluttaa yhä valikoidumpi joukko ihmisiä ja yhteiskunnallinen asema ennustaa yhä voimakkaammin myös kulttuuriin osallistumista. Esiintyy myös jopa vihamielistä suhtautumista kulttuuriin. Ks. https://yle.fi/a/74-20021527?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
[10] Akavan Erityisalat ry:n vaalitutkimus 2022, s. 8. https://www.akavanerityisalat.fi/files/12692/Kansalaisten_kasitykset_kulttuurista_hyvasta_hallinnosta_ja_tyottomyysturvasta_2022.pdf
[11] Ks. esim. KULTA ry: https://kulttuurijataide.fi/kulttuuribudjetti-prosenttiin-vaatii-kulttuuriala/
[12] Ks. https://www.kokoomus.fi/sivistys-kasvaa-kulttuurista/

[13]Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022) toteaa kulttuurin olevan sote-uudistuksen jälkeen yksi kuntien tärkeistä tehtävistä, mutta ”[k]untatalouteen liittyy kuitenkin sote-uudistuksen aiheuttamaa epävarmuutta, sillä uudistus muuttaa yksittäisten kuntien taloutta pysyvästi ja kaventaa kuntien talouden liikkumavaraa.”
[14] Liike Nytin vaaliohjelmassa ei mainita kulttuuria. Valta kuuluu kansalle ei ole julkaissut vaaliohjelmaa.
[15] Ohjelmassa todetaan: ”YLE:n indeksin palauttaminen vuoden 2019 tasolle”; ”Poistetaan yritystuki: Yleisradio Oy:n televisio- ja radiorahastosta saaman korvauksen alennettu alv-kanta 10 %”

Kuva: Hanne Salonen/ Eduskunta