Facebook 
X 
LinkedIn Kuntien kulttuuritoiminnan nykytila ja kehittämistarpeet
Työpaperissa tarkastellaan kulttuuritoiminnan tilannetta ja kehittämistarpeita Manner-Suomen kunnissa. Tutkimuksen lähtökohta oli keväällä 2019 voimaan tullut laki kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019). Lain mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) voi osoittaa hakemuksesta kunnalle tai muulle toimijalle kehittämistehtävän, jolla luodaan edellytyksiä kuntien kulttuuritoiminnalle. Tutkimuksen tavoite oli tuottaa tietoa tämän kehittämistehtävän suuntaamiseksi. Tutkimus toteutettiin OKM:n toimeksiannosta.
Tutkimuksessa kuntien kulttuuritoimintaa tarkasteltiin kehittämistehtävässä mainittujen viiden toiminnan osa-alueen kautta, joita ovat kulttuuritoiminnan laatu, vaikuttavuus, henkilöstön osaaminen, asukkaiden yhdenvertaisuus sekä kuntien keskinäinen yhteistoiminta.
Tuloksia
- Kulttuuritoiminnan tilanne ja kehittämistä kaipaavat toiminnan osa-alueet vaihtelevat paljon suomalaisissa kunnissa. Kuntien erilaiset lähtökohdat kulttuuritoiminnan järjestämiseen, kuten kuntatyyppi, väestö tai kulttuuritoiminnan resurssit, luovat erilaisia tarpeita ja mahdollisuuksia kulttuuritoimintaan ja sen kehittämiseen.
- Kulttuuripalveluiden tarjonnassa ja sitä kautta saatavuudessa on suuria alueellisia ja paikallisia eroja. Kulttuuripalvelutarjonta keskittyy monilta osin kaupunkimaisiin kuntiin ja kuntien keskustoihin.
- Kokemus henkilöstön osaamisesta vaihteli kuntatyypeittäin. Kaupunkimaisissa kunnissa koettiin merkittävästi muita kuntia useammin, että kunnassa on paljon osaamista kulttuuritoiminnan eri alueilla.
- Kunnat tekevät paljon yhteistyötä kulttuuritoiminnan järjestämisessä sekä kuntaorganisaation sisällä että kunnan ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhteistyöosaaminen koetaan kunnissa hyväksi. Samalla yhteistyössä on paljon rakenteisiin, käytäntöihin ja asenteisiin liittyviä ongelmia ja kehittämistarpeita.
- Monelta osin kuntien kulttuuritoiminnan kehittäminen ja kehittämistarpeet liittyvät kysymykseen resursseista. Erityisesti pienissä kunnissa pula henkilöstöresursseista korostuu. Tutkimus osoittaa tarpeen paitsi lisäresursoinnille, myös monistettaville toimintamalleille ja yhteistyöverkostoille, joiden kautta voidaan tukea kuntien kulttuuritoiminnan järjestämistä ja tarjontaa.
