Espoon kaupungin kulttuuripolitiikka – nykytilan analyysi

Tähän työpaperiin on koottu Espoon kaupunkiin, kulttuuripolitiikkaan ja kulttuuritoimintaan liittyvää tietopohjaa. Työpaperin tavoitteena on kuvata ja tarkastella kulttuuritoiminnan ja kulttuuripolitiikan lähtökohtia ja nykytilaa Espoossa keskittyen etenkin seuraaviin kysymyksiin:

• Mistä kulttuuri ja kulttuurin toimiala Espoossa koostuvat (rakenteet, palvelut ja kulttuurisektorin rahoitus)?
• Millaisia ovat kaupungin strategiassa (Espoo-tarina) ja kulttuuriohjelmassa (KulttuuriEspoo 2030) kuvatut kulttuuriin liittyvät tavoitteet? Onko tavoitteita asetettu tietyille tahoille/toimijoille ja jos, niin mille? Millaista ymmärrystä kulttuurista strategia- ja ohjelmadokumentit tuovat esiin?
• Miten Espoo-tarina ja KulttuuriEspoo 2030 suhteutuvat kulttuuritoiminnan nykytilaan (resurssit ja niiden kohdentaminen, kulttuuritoiminnan kohdentuminen eri ryhmille ja alueille)?

Työpaperin aineistona on Espoon kaupungin strategian Espoo-tarinan sekä KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman lisäksi kattava olemassa oleva tietopohja, jota on koottu esimerkiksi Espoon kaupungissa, Tilastokeskuksessa, Suomen Kuntaliitossa ja kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporessa. Tarkastelussa hyödynnetään laajasti kulttuuripolitiikan sekä kunta- ja kaupunkitutkimuksen näkökulmia.

Työpaperi on laadittu EspooCult-tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan Espoon kaupungin kulttuuripalveluita sekä kaupungin kulttuuriprofiilia. Tutkimuksessa tuotetaan tietopohjaa Espoon kulttuuripalveluista kaupungin kehittämisen ja strategiatyön tueksi sekä esitetään johtopäätöksiä ja suosituksia kulttuuripalveluiden kehittämiselle tulevaisuudessa.

KYSYMYKSIÄ JATKOON

Kysymyksiä liittyen kulttuuritoiminnalle asetettuihin tavoitteisiin:

• Miten asetettujen tavoitteiden toteutumista on mahdollista arvioida? Millaisia tavoitteiden tulisi olla, että niitä voidaan seurata?
• Kuinka kulttuuritoiminnan (kulttuuripolitiikan) tavoitteiden ja kaupungin muiden toimintojen (politiikan alojen) tavoitteiden yhteyksiä voidaan kirkastaa?
• Miten muut toimialat saadaan paremmin tunnistamaan taiteen ja kulttuurin mahdollisuudet omassa toiminnassaan?
• Kuinka toteuttaa tavoitteita yhdessä ja poikkihallinnollisesti?
• Keitä ovat kaupungin strategisen kehittämisen kannalta keskeisimmät sidosryhmät? Miten nämä otetaan osaksi kaupungin kehittämistä? Miten kaupunki ohjaa toimijoita?
• Miten espoolaisten kulttuuritoimijoiden omat tavoitteet ja toiminta suhteutuvat kaupungin strategiaan ja KulttuuriEspoo 2030 -ohjelmaan?

Kysymyksiä liittyen kulttuurin rahoitukseen ja resursointiin:

• Miten kulttuurin rahoituksella voidaan parhaiten tukea strategiassa asetettujen
  tavoitteiden toteutumista?
• Miten poikkihallinnollista rahoitusta ja resursointia on mahdollista kehittää? Kohdistavatko kulttuurisektorin lisäksi muut toimialat ja/tai yksiköt kulttuuriin rahoitusta? Millä tavoin?
• Millaisia tiloja ja muita resursseja kulttuuritoimijat ja kulttuuritoiminta tarvitsevat ja miten näitä voitaisiin tarjota?
  Kysymyksiä liittyen kulttuuripalvelujen kohdistumiseen erilaisille ryhmille ja alueille:
• Millaisia käyttäjäryhmiä ja -tyyppejä kulttuuripalveluiden käyttäjät (ja ei-käyttäjät) muodostavat? Millaisista kulttuuritoiminnan käyttäjäryhmistä erityisesti tarvitaan lisää tietoa? Miten tätä tietoa on mahdollista saada?
• Miten eri kohderyhmien tarpeet, osallisuus ja omaehtoinen toiminta voidaan
  huomioida kulttuuripalveluissa? Kuinka eri ryhmien näkemykset otetaan huomioon kulttuuripalveluiden kehittämisessä sekä suunnittelussa ja päätöksenteossa?
• Miten kulttuuripalveluiden tasa-arvoinen saatavuus voidaan turvata?