LUOVI – Luovan alan instrumentit ja hallinnolliset rajaukset
Selvitys kartoittaa, miten ja millaisin rajauksin kulttuuri ja luovat alat tällä haavaa määritellään ja tunnistetaan osana valtion tukemaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikkaa. Analysoimalla luovia aloja sekä kulttuuri- että elinkeinopolitiikan kohteena työssä tarkastellaan tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) ja luovien alojen välistä suhdetta teoreettisten määrittelyjen, kansainvälisten esimerkkien ja käytännön toimintojen sekä politiikkavastuiden jakautumisen näkökulmasta.
Valtionhallinnossa OKM ja TEM vastaavat luovien alojen tukemisesta omien vastuidensa mukaisesti. Ne ovat julkaisseet 2000-luvun mittaan useita asiakirjoja ja arviointeja, jotka koskevat luovuuden edistämistä ja myös luovien alojen aiempaa laajempaa hyödyntämistä Suomen taloudessa. Luovat alat voidaan lukuisista raporteista ja hallinnollisista linjauksista huolimatta ymmärtää monella tavalla rajaten. Sama koskee kulttuuria. Kulttuuri-termin ongelma on, että äärimmillään se kattaa lähes kaiken inhimillisen toiminnan. Laaja-alaisuus hämmentää yhtä lailla luovien alojen rajauksia ja terminologiaa.
Luovien alojen käsitteellistä epämääräisyyttä monimutkaistaa edelleen rinnakkaisten termien käyttö. Esimerkiksi valtioneuvoston periaatepäätöksessä aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelmasta vuonna 2014 määriteltiin luovan talouden kentän muodostuvan niistä ”yksilöistä ja yrityksistä, jotka tarjoavat luovuuteen tai tekijänoikeuksiin liittyvää osaamista tuotteina ja palveluina asiakaskunnalleen”. Tällöin luovuus ”ei kuulu ainoastaan luoville aloille, sillä innovaatioita edistää luovuutta on kaikenlaisten organisaatioiden sisällä.” (TEM 2014.) Luovan talouden suhde muuhun OKM:n vastuulla olevaan kulttuuri- ja taidepolitiikkaan ei ole selvärajainen. Luovien alojen tukipolitiikka on edelleen hajaantunutta ja siilomaista, vaikka itse luovia aloja määrittävät monimutkaiset ekosysteemit (Jakonen & Sokka 2023).
Tiedetään kyllä, että luovan talouden kannalta tärkeitä luovia ratkaisuja syntyy usein nimenomaan erilaisten yhteistyömuotojen ja toimialarajapintojen kautta (ks. esim. TEM 2014), mutta käsitteellinen hajanaisuus ja vastuiden epämääräisyys estävät kehitystä. Siksi on ajankohtaista ja tärkeätä avata hallinnon tuottamia määritelmiä, käytäntöjä ja vastuunjakoa. Tähän keskitymme käsillä olevassa selvitystyössä.
Hankkeessa tapahtuu
Hankkeen tutkijat
Tutustu myös näihin hankkeisiin
-
Tutkimus käynnissä
Kulttuurihyvinvointitoiminnan tavoitteet, toimintamallit ja rahoitus hyvinvointialueilla
Cuporen tutkimuksessa tarkastellaan kulttuurihyvinvointitoiminnan tavoitteita, vastuita, toimintamalleja ja rahoitusta hyvinvointialueilla. Tarkoituksena on luoda kattava kuva kulttuurihyvinvointitoiminnan organisoitumisesta hyvinvointialueittain.
-
Tutkimus käynnissä
Valtion rahoitus kulttuurille Suomessa
Cuporessa kerätään tietoa valtion kulttuurille allokoimasta rahoituksesta. Tavoitteena on tuottaa taiteen ja kulttuurin rahoitustietoa läpinäkyvästi ja helposti saataville sekä luoda metodologiaa ja tietopohjaa julkisen kulttuurirahoituksen pitkittäisseurannan kehittämiseksi.