Valtio rahoitti kulttuuria vuonna 2023 yli miljardilla eurolla

Sisällysluettelo

1. Johdanto
2. Luokitteluperusteet
3. Rahoituksen jakautuminen vuonna 2023
4. Rahoituksen jakautuminen hallinnonaloittain 

Johdanto

Tämä katsaus kuvaa valtion kulttuurille suuntaamaa rahoitusta vuonna 2023. Tarkastelemme rahoituksen jakautumista taiteen ja kulttuurin toimialojen sekä rahoitusta myöntävien hallinnonalojen kautta. Viimeksi vastaava kartoitus tehtiin vuoden 2019 tiedoin. Esitämme myös rahoituksen muutokset toimialoittain vuodesta 2019 vuoteen 2023, mutta tiedot eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia: vuoden 2019 osalta käytetty toimialojen ESSnet-luokitus ei ole täysin yhdenmukainen nyt käytetyn OKM:n luokitussuosituksen kanssa. Rahoituksen seurannan parantamiseksi valtionhallinnon tulisi edelleen kehittää rahoitustietojen yhdenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä¹. Eri budjettiluokista maksetun kulttuurirahoituksen täsmentämiseksi olemme tehneet tietopyyntöjä eri hallinnonalojen viranomaisille. 

Tätä katsausta tarkempi kuvaus rahoituksesta löytyy tiedon visualisoinnistamme.

Luokitteluperusteet

Vuoden 2019 tarkastelussa kulttuurinalojen luokitteluun käytettiin EU:n tilastoviranomaisen EuroStatin ESSnet-loppuraportin (2012) kulttuurin toimialoja (domains). ESSnet-kehyksen soveltaminen mahdollisti eri hallinnonaloilta kulttuurin toimialoille kohdennetun rahoituksen aiempaa paremman vertailtavuuden. Samalla syntyi aiempaa kattavampi käsitys kulttuurirahoituksen mittakaavasta. Vuoden 2019 tiedot ovat saatavilla Cuporen nettisivuilla². 

Vuonna 2020 OKM selvitytti oman hallinnonalansa tietoperustan tilannetta³. Sen seurauksena ministeriö käynnisti kehitystoimia, joiden yhtenä seurauksena syntyi luokittelusuositus⁴ , joka perustuu ESSnet-luokitukseen, mutta sisältää siihen nähden myös pieniä muutoksia. Kokeilimme nyt tätä OKM:n suosituksen mukaista luokittelua laaja-alaiseen rahoitustietoon. Vaikka vuosien 2019 ja 2023 väliset alakohtaiset luokittelut eivät ole täysin vertailukelpoisia, yhdistämällä OKM:n pääluokkia saadaan niistä kuitenkin ESSnet-pääluokkia vastaavat (Taulukko 1). Pääluokkatasoa tarkempi alakohtainen vertailu on valitettavasti vaikeata, koska luokittelukehykset eivät ole alaluokkien osalta täysin yhdenmukaiset.

Taulukko 1. Pääluokkatason erot vuosina 2019 ja 2023 sovelletuissa luokittelukehyksissä.

Yllä kuvatun taulukon mukaisesti vertaillen saamme esiin rahoituksen muutokset pääluokkatasolla vuodesta 2019 vuoteen 2023 (Kuvio 1). Vertailujaksolle osui poikkeuksellisen suuri inflaatio. Vuoden 2019 rahoitus on kuviossa muutettu Tilastokeskuksen rahanarvonmuuntimella vuoden 2023 tasoon.

Kuvio 1. Muutos kulttuurin rahoituksessa vuodesta 2019 vuoteen 2023.

Suurin rahoituksen lisäys (24 milj. € / 7,8 %) on kohdistunut esittävien taiteiden luokkaan. Melko suuri suhteellinen lisäys (4,4 %) näkyy myös visuaalisten taiteiden luokassa. Vuoden 2019 rahoituskartoituksessa kuvattu visuaalisen taiteen rahoitus tuli kokonaan OKM:n hallinnonalalta, mutta vuoden 2023 lukuun sisältyy hieman alle 600 000 euroa STEA:n kautta maksettuja avustuksia, jotka kohentuivat syrjäytymisen estämiseen visuaalisten taiteiden keinoin. Suuri osa lopusta lisäyksestä selittyy yksittäisillä määräaikaisilla avustuspäätöksillä. Esittävän taiteen osalta lisäys on pysyväisluonteisempaa, sillä sitä selittävät muun muassa laitosten rahoitukseen kohdistuneet indeksikorotukset⁵ sekä tarkasteluvuosien väliin osuva esittävien taiteiden valtionosuusuudistukseen kytketty lisärahoitus Taiken kautta jaettuihin toiminta-avustuksiin⁶.

Kuviossa myös erittelemätön muun kulttuurin luokka on kasvanut hieman: se sisältää muun muassa kuntien valtionosuuksia sekä vapaan sivistystyön rahoitusta. Muiden alojen osalta rahoitus on vähentynyt, kun huomioon otetaan indeksikorjaus vuoden 2023 rahanarvoon. Eri luokkien sisältöjä voi halutessaan tutkia tarkemmalle tasolle asti rahoitustietojen visualisoinneista Cuporen nettisivuilla. 

Rahoituksen jakautuminen vuonna 2023

Valtion vuoden 2023 tilinpäätöksestä tunnistimme kulttuurirahoitusta yhteensä 1,53 mrd. euroa. Tässä luvussa on mukana Yleisradion rahoitus eri sisältöluokille. Ilman sitä valtion kulttuurirahoitus oli 1,1 mrd. euroa vuonna 2023.

Käyttämässämme OKM:n luokituksessa suurin osuus rahoituksesta kohdentui erittelemättömään luokkaan. Siihen lukeutuu muun muassa valtiovarainministeriön peruspalveluiden laskennallisena valtionosuutena kunnille maksettava yleisen kulttuuritoiminnan sekä taiteen perusopetuksen asukasperusteinen rahoitus, vapaan sivistystyön rahoitus, kirjastojen rahoitusta, ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet, sekä sellaisia hallinto- ja tukitoimintoja, joita ei voi sijoittaa yhdelle alalle (esimerkiksi Taiken toimintakuluja). Erittelemätön luokka sisältää myös sellaisia valtionavustuksia, joita emme saatavilla olleiden tietojen avulla kyenneet sijoittamaan erityisesti yhdelle taiteenalalle; tällaisia ovat esimerkiksi useimmat kansainvälisyyteen, lastenkulttuuriin, ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksiin liittyvät avustukset, jotka kyllä on selvästi kohdennettu kulttuuritoimintaan, mutta ei erityisesti tietylle alalle. 

Taiteenaloista valtio rahoitti vuoden 2019 tapaan selvästi eniten audiovisuaalista alaa. Mittakaavan selittää rahoitus Yleisradiolle. YLE:n rahoitukseen on tässä sisällytetty YLE:n kaikkien eri sisältöalueiden rahoitus. Yleisradiotoiminnan laskeminen mukaan kulttuurin rahoitukseen on sinänsä perusteltua ja monissa maissa toimitaan näin. Suomessa se on kuitenkin usein jätetty myös rahoitustarkastelujen ulkopuolelle. Esitämme alla YLE:n rahoitusosuuden katkoviivalla ja himmeämmällä värillä, jotta sen merkitys av-alan ja musiikin kokonaisrahoituksessa on helppo erottaa ja haluttaessa jättää pois laskuista. 

Kokonaisuutena pääluokkien rahoitus kohdentui vuosikymmenien mittaan vakiintuneen linjan mukaisesti myös vuonna 2023: AV-alan lisäksi esittävä taide, musiikki ja museot saivat taiteenaloista suurimmat osuudet⁷. Museoiden lisäksi myös muun kulttuuriperinnön rahoitus on merkittävää. Samoin kirjastojen rahoitus, etenkin kun muistetaan, että alla näkyvä kirjastojen rahoituksen lisäksi lisäksi kirjastojen rahoitusta sisältyy VM:n kautta maksettavaan laskennalliseen valtionosuuteen, joka lukeutuu kuviossa erittelemättömään luokkaan; kirjastojen rahoitus on siis todellisuudessa suurempi kuin alla näyttää. Visuaalinen taide ja kirjallisuus säilyttävät asemansa sellaisina suurina taiteenaloina⁸, joita valtio rahoittaa muita suurimpia aloja vähemmän. Pienemmät taiteenalat muotoilu ja arkkitehtuuri ovat kokonaisuuteen suhteutettuna myös vähän rahoitettuja.

Kuvio 2. Kulttuurin rahoitus vuonna 2023 toimialoittain.

Erittelemättömien luokkien osuus kaikesta valtion kulttuurirahoituksesta oli 31 prosenttia (vuonna 2019 soveltamamme ESSnet-kehyksen mukaan erittelemättömän rahoituksen osuus oli 30 prosenttia). Esimerkiksi kuntien valtionosuuksiin kohdistuva rahoituksen voisi kuvitella olevan sijoitettavissa tarkemmin pääluokkiin, mutta sen tarkka erittely olisi tehtävä kunta kunnalta ja rahoitettu kohde kohteelta, mihin ei ole ollut mahdollisuutta.  

Myös eri pääluokkien sisällä erittelemättömän rahoituksen osuus on monilla aloilla suuri (Kuvio 3). Erittelemättömät luvut sisältävät varmasti myös sellaista rahoitusta, joka tapauskohtaisen perehtymisen kautta olisi mahdollista sijoittaa jollekin nimetylle alalle, mutta sen saaminen esiin olisi varsin työlästä ja aikaa vievää. Toinen syy erittelemättömän luokan suureen osuuteen kokonaisuudesta on toiminnan todellinen luonne: kyse yksinkertaisesti on sellaisesta monille aloille levittyvästä toiminnasta, joka ei mahdu toimialojen tai niiden alaluokkien rajoihin. 

Kuvio 3. Kulttuurin rahoitus vuonna 2023 tarkemmilla toimialoilla.

Rahoituksen jakautuminen hallinnonaloittain

Kuten vuoden 2019 rahoituksen raportoinnissa todettiin, eri ”[m]inisteriöt näkevät kulttuurin usein välineeksi oman hallinnonalansa tavoitteiden toteuttamiseen, jolloin kulttuuria tulkitaan ministeriöissä pääosin omien vaikuttavuustavoitteiden näkökulmista”⁹ . Toistimme tiedonkeruun eri hallinnonaloja koskien mahdollisimman vastaavalla tavalla kuin vuoden 2019 tietoja kerättäessä: käytännössä tietopyyntö lähetettiin lähtökohtaisesti samalla henkilölle kuin edellisellä kerralla. Mikäli henkilö ei enää ollut tavoitettavissa tai hänen vastuunsa olivat muuttuneet, tietopyyntöön luonnollisesti vastasi joku muu. Nyt tehdyssä tietopyynnössä myös viittasimme vuonna 2021 julkaistussa raportissa mainittuihin tietoihin, jotta vertailukohta oli nähtävissä. Toimme esiin myös luokittelukehyksemme. Alla esitämme eri hallinnonaloilta näin kootut tiedot rahoituksesta kulttuurille (kuviot 4 ja 5).

Kuvio 4. Kulttuurin rahoitus vuonna 2023 hallinnonaloittain.

Kuvio 5. Kulttuurin rahoituksen jakautuminen hallinnon- ja toimialoittain.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala (881 miljoonaa euroa) 

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kulttuurirahoitus on pienentynyt hieman vuoden 2019 tasosta, mutta OKM on silti selvästi eniten ja monipuolisimmin kulttuuria rahoittava ministeriö. Rahoituksen mittakaavassa eri aloilla on nähtävissä pieniä muutoksia, mutta ei suuria siirtoja siinä mielessä, että eri alojen välinen järjestys olisi muuttunut. Emme tässä katsauksessa erittele tarkemmin vuoden 2023 pääluokkien sisältäviä lukuja, vaan kehotamme tarkastelemaan niitä Cuporen sivujen dynaamisesta visualisoinnista.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala (432 miljoonaa euroa) 

Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) rahoitus kulttuurille jakaantuu audiovisuaalisen taiteen, musiikin sekä kulttuuriperinnön aloille. Suurin osa rahoituksesta suuntautuu Yleisradiolle (budjettiluokka 31.20.60., siirto valtion televisio- ja radiorahastoon, 429 miljoonaa euroa). Tämä sisältää 24 miljoonaa musiikin tekijänoikeuskorvauksia, 9 miljoonaa Radion Sinfoniaorkesterin rahoitusta ja 396 miljoonaa euroa muita Yleisradion sisältökuluja. LVM rahoittaa myös Väyläviraston kautta kulttuuriomaisuuden ja kulttuuriympäristön ylläpitämistä, johon vuonna 2023 käytettiin 2,5 miljoonaa euroa. 

Rahoituksessa ei ole suuria muutoksia vuoteen 2019 verrattuna. 

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (3,3 miljoonaa euroa) 

Maa- ja metsätalousministeriö rahoitti osana Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän toimintaa harvaan asuttujen alueiden kulttuuritoiminnan kehittämishankkeita vuosina 2020–2023. Taike hallinnoi näiden erikoisavustusten jakoa, vuonna 2023 hankkeita rahoitettiin 3,3 miljoonalla eurolla. Tätä rahoitusta ei ollut lainkaan vuonna 2019. Vuosi 2023 oli myös viimeinen, jolloin sitä jaettiin. 

Oikeusministeriön hallinnonala (6,1 miljoonaa euroa) 

Oikeusministeriön (OM) kulttuurirahoituksesta 4,3 miljoonaa käytettiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen. Tämän lisäksi OM rahoitti 1,7 miljoonalla eurolla Rikosseuraamuslaitoksen koordinoimien avolaitostöiden kautta kulttuuriperinnön ja kulttuurihistoriallisten kohteiden kunnostusta ja ylläpitoa. Julkisen sanan neuvosto sai vuonna 2023 ministeriöltä tukea 135 000 euroa. 

Rahoituksen kohteet ja rahamäärät ovat pysyneet samoina kuin vuonna 2019, mutta inflaatio huomioon ottaen rahoitus laski. 

Puolustusministeriön hallinnonala (10,4 miljoonaa euroa) 

Kuten vuonna 2019, puolustusministeriön kulttuurirahoitus koostui sotilasmusiikki- ja museotoiminnan rahoituksesta. Puolustusvoimien oman museotoiminnan sekä sotahistoriallisten yhteistyömuseoiden rahoitus oli 1,15 miljoonaa euroa ja sotilasmusiikkitoiminnan rahoitus 9,27 miljoonaa euroa. 

Rahoituksen kohteet ovat pysyneet samoina kuin vuonna 2019, mutta rahoituksen määrä on laskenut selvästi. Vuoden 2019 indeksikorjattuun summaan verrattuna nykyinen rahoitus on lähes 4 miljoonaa euroa pienempi. 

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (9 miljoonaa euroa) 

Sosiaali- ja terveysministeriön kulttuurirahoitus kohdistuu erilaisille kulttuurihyvinvointia edistäville hankkeille. Tunnistimme Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) jakamista avustuksista 8,5 miljoonaa euroa kulttuuria ja taidetta hyödyntäville hankkeille. Terveyden edistämisen määrärahaa (Talousarviossa momentilla 33.70.50 terveyden edistäminen) saavista hankkeista kulttuurin piiriin kuuluvuksi tunnistimme kaksi hanketta, jotka saivat yhteensä 430 000 euroa. 

Muutoksena vuoteen 2019 löysimme kaksi terveyden edistämisen määrärahaa saavaa kulttuuriin liittyvää hanketta. Määrärahan painotuksiin otettiinkin vuodesta 2021 alkaen omana alueenaan kulttuurihyvinvointi. Myös STEA:n avustuksien määrä kasvanut. 

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala (20,3 miljoonaa euroa) 

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) rahoittaa kulttuuria ja luovaa alaa pääasiassa Business Finlandin (BF) kautta. BF-rahoituksesta (19,7 miljoonaa euroa) suurin osa kohdistui audiovisuaalisen taiteen alalle (12,4 miljoonaa euroa), pääasiassa audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen kautta. Pelialan osuus tästä oli 1,7 miljoonaa. Lisäksi TEM rahoitti suoraan Suomen Taideteollisuusyhdistystä (350 000 euroa) ja Music Finlandia (250 000 euroa). 

Muutoksena vuonna 2019 tehtyyn rahoituksen koontiin saimme luokiteltua Business Finlandin tukirahat yksityiskohtauksen tukilistauksen avulla toimialoittain. Business Finlandin kulttuurirahoitus on kasvanut hieman vuoteen 2019 verrattuna. Vielä kartoittamatta jäi kaiken yritysrahoituksen mahdollisesti sisältämä kulttuurirahoitus, jonka kokoamiseen ei tässä hankkeessa ollut käytettävissä resursseja. 

Valtioneuvoston kanslia (1,4 miljoonaa euroa) 

Valtioneuvoston kanslian kulttuurirahoitus koostui vuonna 2023 presidentti Mauno Koiviston muistomerkkiin liittyvistä hankinnoista sekä arkistohankkeista. Muistomerkkikilpailun järjestämisen, teoksen hankinnan ja toteutuksen rahoitus oli 777 000 euroa ja muistomerkin paljastustilaisuuteen sävellettyjen teosten kustannukset 4 640 euroa. Arkistojen keräämiseen ja julkaisuun keskittyvät Leo Mechelin – ja Suomalaisten vaiheet Venäjällä – hankkeiden kustannukset olivat yhteensä 600 000 euroa. 

Ulkoministeriön hallinnonala (290 000 euroa)

Löysimme vuoden 2023 budjetista ulkoministeriön kulttuurirahoitusta hieman alle 300 000 euroa. Tämä koostui Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön määrärahoista.

Valtionvarainministeriön hallinnonala (161,8 miljoonaa euroa) 

Valtiovarainministeriö (VVM) vastaa kuntien peruspalvelujen valtionosuuden budjettimomentista. Vuonna 2023 kulttuurin osuus tästä valtionosuudesta oli 160 miljoonaa euroa. Samoin kuten vuoden 2019 tarkastelussa, luku perustuu Kuntaliiton arvioon, sillä rahoitusta ei eritellä ja kunnat saavat käyttää valtionosuusrahoituksen haluamallaan tavalla. Rahoitusta ei ole myöskään voitu eritellä tarkastelussamme taiteenaloittain. Tämän lisäksi VVM rahoitti 1,8 miljoonalla eurolla kirjastojen perustamis- ja korjaushankkeita. 

Ympäristöministeriön hallinnonala (1,72 miljoonaa euroa) 

Ympäristöministeriön kulttuurirahoitus koostui ELY-keskuksien jakamista avustuksista rakennusperinnön hoitoon (1,7 miljoonaa euroa) ja järjestöavustuksista kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöyhdistyksille. Suorat järjestöavustukset (11 000 euroa/toimija) ministeriötasolta jaettiin Rakennusperinteen ystävät ry:lle sekä Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seuralle. 

1. https://www.cupore.fi/uutishuone/rahoitustietojen-kirjavuus-vaikeuttaa-suunnitelmallista-kulttuuripolitiikkaa/[↩]
2. https://www.cupore.fi/tiedonvisualisoinnit/valtion-rahoitus-taiteelle-ja-kulttuurille-2019/[↩]
3. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-708-6[↩]
4. https://koodistot.suomi.fi/codescheme;registryCode=kulttuuri;schemeCode=euculture_domain_mod[↩]
5. https://valtioneuvosto.fi/-//1410845/esittavan-taiteen-valtionosuusrahoitukseen-osoitetaan-ensi-vuodelle-98-miljoonaa-euroa-[↩]
6. https://okm.fi/-/esittavan-taiteen-valtionosuuden-piiriin-100-toimintayksikkoa-1[↩]
7. ks. esim. Heiskanen, I., Ahonen, P. & Oulasvirta, L. (2005). Taiteen ja kulttuurin rahoitus ja ohjaus: Kipupisteet ja kehitysvaihtoehdot. (2. muuttamaton painos). Cuporen julkaisuja 6. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö. https://www.cupore.fi/julkaisut/taiteen-ja-kulttuurin-rahoitus-ja-ohjaus-kipupisteet-ja-kehitysvaihtoehdot/[↩]
8. ks. esim. Hirvi-Ijäs, M., Renko, V., Lahtinen, E., Sokka, S., Jakonen, O. & Kurlin Niiniaho, A. (2021). Taiteilijana Suomessa -tutkimus: Lähestymistapojen ja metodologioiden pohdintaa. Cuporen työpapereita 15. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore. https://www.cupore.fi/wp-content/uploads/2024/01/cuporen_tyopapereita15_taiteilijana_suomessa.pdf [↩]
9. Jakonen, O., Kurlin Niiniaho, A., Oksanen-Särelä, K. & Sokka, S. (2021). Mahdollisesti kulttuuria?: Valtion kulttuurirahoitus Suomessa vuonna 2019. Cuporen työpapereita 13. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore. https://www.cupore.fi/images/tiedostot/2021/cuporen_tyopapereita_13_mahdollisesti_kulttuuria.pdf[↩]