Kunnat toteuttavat viisi vuotta voimassa ollutta lakia kuntien kulttuuritoiminnasta yhä paremmin

Uudistettu laki kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019) astui voimaan vuonna 2019 ja korvasi aikaisemman yli 25 vuotta vanhan lain vuodelta 1992.

Uudessa laissa säädetään muun muassa kunnan kulttuuritoiminnan järjestämisestä sekä siihen liittyvistä tavoitteista, tehtävistä, yhteistyöstä, asukkaiden osallistumisesta sekä tiedon tuottamisesta ja toiminnan arvioinnista. Kunnat saavat edelleen hyvin vapaasti päättää, millaista kulttuuritoimintaa ne kunnassa järjestävät ja miten. Uusi laki määrittelee kuitenkin aiempaa selkeämmin kuntien keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia, perustelee laajemmin kulttuurin merkitystä kunnissa sekä tunnistaa kulttuurin kytkeytymisen kuntien päätehtäviin kuten asukkaiden hyvinvoinnin ja alueen elinvoiman edistämiseen.

Lain kolmannessa pykälässä listataan useita tehtäväkohtia, joita kuntien tulee kulttuuritoiminnan järjestämiseksi toteuttaa (ks. kuvio 1). Kuntien näkemyksiä näiden tehtävien toteutumisesta on seurattu peruspalveluarvioinneissa kahteen otteeseen: heti lain säätämisen jälkeen vuonna 2019 ja tuoreessa arvioinnissa koskien vuotta 2023.

Kunnat toteuttavat lain määrittelemiä tehtäviä yhä paremmin

Peruspalvelujen arvioinneissa kuntien kulttuurista vastaavia viranhaltijoita pyydettiin arvioimaan, miten hyvin lain tehtävät toteutuvat omassa kunnassa.

Tulosten perusteella kunnat kokevat, että lain tehtävät toteutuvat yhä paremmin. Niiden kuntien, jotka kokivat tehtävien toteutuvan omassa kunnassa hyvin tai erittäin hyvin, osuus kasvoi vuodesta 2019 vuoteen 2023 kaikissa tehtäväkohdissa (kuvio 1).

Yhä useammassa kunnassa toteutuvat aiempaa paremmin erityisesti kulttuurin ja taiteen yhdenvertaisen saatavuuden ja monipuolisen käytön edistäminen sekä kulttuurin ja taiteen edistäminen osana asukkaiden hyvinvointia, terveyttä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kunnat esimerkiksi tarjoavat eri ikäryhmille kohdennettuja palveluja sekä tekevät yhteistyötä kulttuuritoiminnan toteuttamisessa sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa.

Parhaiten vuosina 2019 ja 2023 toteutuivat kulttuurin ja taiteen harrastamiseen ja kulttuuriperinnön ylläpitoon liittyvät tehtävät.

Heikoiten toteutuvia tehtäviä ovat edellytysten luominen ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle sekä kulttuurisen vuorovaikutuksen ja kansainvälisen toiminnan edistäminen. Vaikka nämäkin tehtävät toteutuvat yhä paremmin, vain noin neljännes kunnista kokee niiden toteutuvan hyvin tai erittäin hyvin. Ammattimaisen taiteellisen työn ja toiminnan edellytyksiä kunnissa luodaan useimmiten tarjoamalla taiteilijoille mahdollisuuksia saada taidettaan esille yleisölle, tekemällä yhteistyötä taidealan toimijoiden kanssa sekä ostamalla palveluita tai teoksia taiteilijoilta.

Kuvio 1. Kuntien näkemykset laissa kuntien kulttuuritoiminnassa määriteltyjen tehtävien toteutumisesta 2019 ja 2023. Osuus kunnista, jotka kokevat tehtävien toteutuvan erittäin hyvin tai hyvin

Erityyppisten kuntien näkemykset tehtävien toteutumisesta vaihtelevat

Kunnat ovat vapaita toteuttamaan lain tehtäviä huomioiden paikalliset olosuhteet ja voimavarat sekä eri väestöryhmien tarpeet. Kaupunkimaisten, taajaan asuttujen ja maaseutumaisten kuntien näkemykset tehtävien toteutumisesta vaihtelevat varsin paljon.

Kaupunkimaiset ja taajaan asutut kunnat kokevat maaseutumaisia kuntia useammin toteuttavansa lain tehtäviä hyvin. Vuoden 2023 tuloksissa kuntien näkemykset eroavat selkeimmin tehtävissä, jotka koskevat kulttuurin ja taiteen monipuolisen käytön edistämistä sekä mahdollisuuksien tarjoamista kulttuurin ja taiteen eri muotojen ja alojen tavoitteelliseen taide- ja kulttuurikasvatukseen. Näiden tehtävien arvioi toteutuvan hyvin alle puolet maaseutumaisten kuntien edustajista, yli kaksi kolmesta taajaan asuttujen kuntien edustajista sekä neljä viidestä kaupunkimaisten kuntien edustajista (kuvio 2).

Sen sijaan kaikentyyppisissä kunnissa koetaan, että esimerkiksi kulttuurin ja taiteen edistäminen osana asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä toteutuu hyvin (kuvio 2).

Kuntien mahdollisuuksiin toteuttaa lain tehtäviä vaikuttavat kuntien vaihtelevat resurssit sekä kuntien muutoinkin hyvin erilaiset lähtökohdat kulttuuritoiminnan järjestämiseen. Esimerkiksi kunnan sijainti, väestön määrä ja väestörakenne vaikuttavat kuntien edellytyksiin järjestää kulttuuritoimintaa sekä asettavat erilaisia tarpeita kulttuuritoiminnalle ja sen kehittämiselle. Taiteilijat, muut taide- ja kulttuurialojen ammattilaiset sekä kulttuuritarjonta keskittyvät suurimpiin kaupunkeihin, mikä luonnollisesti luo erilaiset olosuhteet kulttuuritoiminnan järjestämiselle ja kehittämiselle kuin pienemmissä kunnissa.

Kuvio 2. Kuntien näkemykset laissa kuntien kulttuuritoiminnassa määriteltyjen tehtävien toteutumisesta 2023 kuntatyypeittäin. Osuus kunnista, jotka kokevat tehtävien toteutuvan erittäin hyvin tai hyvin.

Uusi laki on tukenut kulttuuritoiminnan järjestämistä erityisesti maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa

Peruspalveluarvioinnin tulosten perusteella näyttää siltä, että uudistetun lain kautta kunnat ovat saaneet tukea kulttuuritoiminnan järjestämiseen. Erityisesti maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa niiden kuntien osuus, jotka kokevat laissa määriteltyjen tehtävien toteutuvan vähintäänkin hyvin, on noussut yli kymmenen prosenttiyksikköä tai enemmän useissa tehtäväkokonaisuuksissa vuodesta 2019 vuoteen 2023. (Kuvio 3.)

Kaupunkimaisen kuntien osalta nousu on ollut pienempää, mutta tehtäviä hyvin toteuttaneiden kaupunkimaisten kuntien osuudet olivat monilta osin korkealla tasolla jo vuonna 2019 (kuvio 3).

Lain toteutumisen edistäminen ja seuranta on tärkeää kaikentyyppisissä kunnissa, jotta kulttuurin merkitys ja asema kunnan peruspalveluna toteutuu kuntalaisille eri puolilla Suomea.

Kuvio 3. Eri kuntatyyppiin kuuluvien kuntien näkemykset laissa kuntien kulttuuritoiminnassa määriteltyjen tehtävien toteutumisesta vuosina 2019 ja 2023. Osuus kunnista, jotka kokevat tehtävien toteutuvan erittäin hyvin tai hyvin.

***

Peruspalvelujen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Arvioinnilla seurataan, valvotaan ja arvioidaan sitä, ovatko peruspalvelut saatavissa yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea. Arviointi tehdään joka toinen vuosi. Ministeriöt määrittelevät arviointikohteet ja ne vaihtelevat vuosittain.

Cupore on toteuttanut vuodesta 2016 lähtien kuntien kulttuuripalvelujen arvioinnin opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta.

Lue lisää: Peruspalvelujen arviointi 2023: kuntien kulttuuritoiminta