Kunnat tukevat kulttuurin harrastamista – edellytyksiä ammattitaiteilijoiden toimintaan luodaan heikosti

Kuntien kulttuuripalveluiden arvioinnissa selvitettiin kuntien kulttuuritoimintaan käyttämiä resursseja, lakisääteisten tehtävien toteutumista sekä millaisia kulttuuripalveluja kunnissa oli tarjolla vuonna 2023. Lain mukaan kuntien tehtävänä on järjestää kulttuuritoimintaa eli edistää kulttuurin ja taiteen tekemistä, harrastamista, saatavuutta ja käyttöä sekä taide- ja kulttuurikasvatusta ja kulttuuriperintöä.

Manner-Suomen kulttuurivastaaville toteutettiin alkuvuonna 2024 kysely, johon vastasi 87 % kunnista eli 256 kuntaa. Kyselyn toteutti Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

”Parhaiten kunnissa toteutui kulttuurin ja taiteen harrastamisen ja niihin liittyvän kansalaistoiminnan edistäminen. Kunnat kokivat onnistuneensa myös kulttuuriperinnön ylläpitämisessä sekä edistäneensä taidetta ja kulttuuria osana asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja yhteisöllisyyttä”, kertoo erikoistutkija Minna Ruusuvirta Cuporesta.

Sen sijaan heikoiten kunnat kokivat luoneensa edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle sekä edistäneensä kulttuurista vuorovaikutusta ja kansainvälistä toimintaa. Kyselyn perusteella kaupunkimaiset ja taajaan asutut kunnat kokivat maaseutumaisia kuntia useammin suoriutuneensa hyvin laissa mainituista tehtäväalueista.

Lähes kaikissa kunnissa oli vuonna 2023 tarjolla kulttuuritapahtumia, musiikin alan taiteen perusopetusta ja vierailevia musiikkiesityksiä. Pysyvää ja ammatillista toimintaa järjestivät lähinnä kaupunkimaiset kunnat. Vain harvoissa kunnissa oli tarjolla arkkitehtuurin, mediataiteiden, sirkustaiteen ja sanataiteen alojen taiteen perusopetusta, taiteilijaresidenssitoimintaa ja ammatillista taidemuseotoimintaa.

Kunnat panostavat etenkin museopalveluihin

Kuntien kulttuuritoiminnan nettokustannukset (pois lukien kirjastopalvelut) vuonna 2022 olivat yhteensä noin 537 miljoonaa euroa. Kunnat panostivat rahallisesti etenkin museopalveluihin (137 M€) ja yleisen kulttuuritoiminnan palveluihin (118 M€). Visuaalisten taiteiden palvelujen nettokustannukset olivat selkeästi muita tarkasteltuja palveluluokkia pienemmät (10 M€).

Eri kuntien nettokustannukset kulttuuritoimintaan vaihtelivat huomattavasti. Asukaskohtaiset nettokustannukset olivat kaupunkimaisissa kunnissa korkeammat kuin muissa kunnissa.

Toissa vuoden luvut olivat tuoreimmat, jotka saatiin selvitykseen. Kulttuuripalvelujen arviointiaineistona käytettiin kyselyn lisäksi Valtiokonttorin kuntataloustilastoa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttaman Kulttuuri kunnan toiminnassa 2023 -tiedonkeruun tuloksia.

”Kuntien tulisi varata riittävästi talous- ja henkilöstöresursseja kulttuuritoiminnan järjestämiseen. Kunnat voisivat myös hyödyntää enemmän asiatuntijapalveluita sekä tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa”, toteaa Ruusuvirta.

Kunnissa hyödynnetään taide- ja kulttuurilaitosten sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten asiantuntija- tai muita palveluita vaihtelevasti. Vapaan sivistystyön toimijat, kuten kansalaisopistot ja kansanopistot, ovat merkittävä ja monipuolinen kulttuuritoiminnan järjestäjä kunnissa. Ne tukevat ja täydentävät kunnan muuta kulttuuritoimintaa, ja joissakin tapauksissa ne ovat kirjaston ohella lähes ainoa kulttuuritoiminnan järjestäjä kunnassa.

Kulttuuripalvelujen tulevaisuus nähdään valoisana kaupunkimaisissa kunnissa

Kunnista 95 % piti kunnan kulttuuritoiminnan roolia tärkeänä asukkaiden hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja aktiivisuuden edistämisessä.

Kulttuuripalveluiden tulevaisuuden näkemykset kuitenkin jakaantuvat kunnissa. Noin puolet (44 %) suhtautui kulttuuripalveluiden järjestämisen tulevaisuuteen kunnassa positiivisesti. Lähes vastaava osuus (45 %) vastaajista puolestaan näki tulevaisuuden välillä positiivisesti ja välillä negatiivisesti. Kaupunkimaisten kuntien edustajat näkivät kulttuuripalvelujen järjestämisen tulevaisuuden positiivisimpana. Kulttuuritoiminnan järjestämiseen tulevaisuudessa vaikuttavat esimerkiksi kunnan taloudellinen tilanne, väestön ikääntyminen, muutokset väestörakenteessa ja asukasmäärässä sekä kansallisen tason rahoituksen ja ohjauksen muutokset.

Peruspalvelujen arviointi pähkinänkuoressa

Peruspalvelujen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Arvioinnilla seurataan, valvotaan ja arvioidaan sitä, ovatko peruspalvelut saatavissa yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea. Arviointi tehdään joka toinen vuosi. Ministeriöt määrittelevät arviointikohteet ja ne vaihtelevat vuosittain. Vuoden 2023 arviointikohteet ovat:

• Opetustoimi: joustava perusopetus ja yhteisöllinen opiskeluhuolto
• Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore: kulttuuripalvelut
• Kirjastotoimi: lukutaitostrategia ja lukemiskulttuurin edistäminen kirjastojen toiminnassa
• Nuorisotoimi: Kunnallisen nuorisotyön saatavuus
• Liikuntatoimi: Kuntien liikuntapalvelujen resurssointi

Arvioinnin tulokset julkaistaan syksyllä 2024.

Cupore on toteuttanut vuodesta 2016 lähtien kuntien kulttuuripalvelujen arvioinnin opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta.

Lisätietoa Cuporen verkkosivuilla sekä avi.fi-verkkosivuilla: Peruspalvelujen arviointi

Lisätietoja:

Erikoistutkija Minna Ruusuvirta, 050 326 8014, minna.ruusuvirta@cupore.fi

Erikoistutkija Vappu Renko, 058 50 566 0360, vappu.renko@cupore.fi

Valokuva: Chris Lawton, Unsplash