Tekijänoikeuden yhteishallinnointi ja hyvän hallintotavan periaatteet

Raportissa tarkastellaan tekijänoikeuden yhteishallinnointia Suomessa hyvän hallintotavan periaatteiden näkökulmasta. Oikeuksien yhteishallinnoinnilla ratkaistaan tilanteet, joissa yksittäisten lupien myöntäminen on mahdotonta tai epäkäytännöllistä. Tekijät ja muut oikeudenhaltijat valtuuttavat tekijänoikeusjärjestöt hallinnoimaan oikeuksiaan, valvomaan teostensa käyttöä, tekemään puolestaan käyttäjien kanssa lisensointisopimuksia sekä keräämään ja jakamaan korvaukset. Koska tekijänoikeudella suojattujen teosten tiettyjä käyttöjä olisi käytännössä mahdotonta lisensoida ilman yhteishallinnointia, on tärkeää varmistaa, että järjestelmän toimijoiden päätöksentekoprosessit vastaavat niiden lakisääteisiä, yhteiskunnallisia ja eettisiä velvollisuuksia. Tutkimuksessa sovellettiin Cuporessa tekijänoikeusjärjestelmien hallinnoinnin arviointia varten laadittua metodologiaa.

Tutkimus perustui tekijänoikeusjärjestöistä julkisesti saatavilla oleviin tietoihin, tekijänoikeusjärjestöjen hallinnoimien oikeuksien haltijoille osoitettuun kyselytutkimukseen sekä lisensointisopimuksia neuvottelevien tekijänoikeusjärjestöjen edustajien ja käyttäjien haastatteluihin. Kerättyjen tietojen perusteella selvitettiin, mahdollistaako yhteishallinnointijärjestelmä kokonaisuudessaan kahdeksan hyvän hallintotavan periaatteen noudattamisen, ja millä tavoin niitä noudatetaan. Periaatteet ovat läpinäkyvyys, osallistuminen, vastuullisuus, yhtenäisyys ja johdonmukaisuus, reagointikyky, tehokkuus ja tuloksellisuus, tasapuolisuus ja osallistavuus sekä toimivallan jakautuminen. Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka hyvän hallintotavan periaatteet toteutuvat kolmen sidosryhmäkategorian – oikeudenhaltijoiden, tekijänoikeusjärjestöjen ja käyttäjien – välisessä suhteessa. Raportin lopussa esitetään toimenpide-ehdotuksia.