Valtioneuvoston kanslia: Suomi 100 -juhlavuoden vaikutukset: osa 4

Valtioneuvoston kanslia tilasi Cuporelta, Owal Groupilta ja Demos Helsingiltä arviointitutkimuksen Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen eri toimijaryhmiin. Tutkimuksen raportointi koostuu johdannosta, kolmesta teemaraportista sekä johtopäätöksistä.

Tässä raporttikokonaisuutemme johtopäätösosiossa tiivistämme Suomi 100 -juhlavuotta koskevan tutkimushankkeemme tulokset ja esitämme näkemyksemme juhlavuoden perinnöstä. Tavoitteenamme on ollut tuottaa näkemys Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen eri toimijaryhmiin.

Juhlavuosi jättää seuraaville juhlavuosille esikuvaksi laajan osallistamisen toimintamallin, joka kuvaa avoimuudessaan suomalaisen yhteiskunnan toimintaa vuonna 2017.

Yhtäältä juhlavuosi mahdollisti monenlaista, mutta toisaalta sen avulla ei suuremmin korostettu mitään erityistä suomalaista yhteiskuntaa koskevaa aihetta. Juhlavuodella ei pyritty muokkaamaan suuria kansallisia kertomuksia tai kerääntymään kansakuntana voimakkaasti yhteen.

Juhlavuoden ohjelma ja sävy tukevat moniaineksisen suomalaisen kansallisen identiteetin rakentamista jatkossakin. Juhlavuosi osoitti, että valtiollisen juhlavuoden yhteydessä voi käsitellä myös aikaisempaa arkisempia, pienimuotoisempia ja iloisempia aiheita osana suomalaisuutta.

Suomi 100 näyttäytyy ensisijaisesti mahdollistavana ja monimuotoisena ”hyvän fiiliksen” juhlana. Osallisuuden kokemuksia tarkastellessa juhlavuosi näyttäytyy kutsuvana mutta hetkellisenä ilmiönä. Onnistunut ja iloinen juhlavuosi osoitti, että suomalaiset tulevat tarvittaessa edelleen varsin hyvin toimeen keskenään tai vähintäänkin antavat toisilleen tilaa.

Raportti on luettavissa valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163555