Kaupunkikehittäminen ja kulttuuripolitiikka

EspooCult-tutkimuksen tuloksia

Vuosina 2018 ja 2019 toteutettu EspooCult-tutkimus tarkasteli kulttuuritoimintaa ja kulttuuripolitiikkaa Espoon kaupungissa. Erityisen tarkastelun kohteena oli kulttuurin rooli kaupunkipolitiikassa ja kaupungin kehittämisessä. Tutkimus tarjoaa kulttuuripoliittisen näkökulman kaupungin kehittämiseen ja siihen, miten tulevaisuutta on mahdollista hahmottaa.

EspooCult-tutkimushanke toteutettiin työpaketteina, ja hankkeessa käytettiin laajasti erilaisia aineistoja ja menetelmiä. Cuporessa aineistoa kerättiin kyselyiden, haastatteluiden ja havainnoinnin kautta.

Päätelmät

1. Strategiatasolla kulttuurille asetetaan odotuksia osana laajempaa kaupunkikehitystä Espoossa. Käytännössä kulttuurin rooli jää kuitenkin monilta osin tunnistamatta.

Kaupunkistrategiassa (Espoo-tarina) taiteella ja kulttuurilla nähdään merkitystä etenkin kaupungin elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn sekä asukkaiden osallisuuden edistäjinä. Kulttuuriohjelma KulttuuriEspoo2030 avaa ja tunnistaa laajemmin näkökulmia kulttuurin rooliin kaupungin kehittämisessä. Tavoitteiden, toimenpiteiden ja vastuutahojen määrittely on ohjelmassa kuitenkin monilta osin epäselvä.

2. Kulttuurin potentiaali ei pääse esiin Espoon kaupungin organisaatiossa.

Espoon kaupungissa kulttuuriin suhtaudutaan lähtökohtaisesti myönteisesti. Kulttuuriasioita tunnetaan kuitenkin huonosti kulttuurilautakunnan ja kulttuurin tulosyksikön ulkopuolella, ja kulttuuri kohtaa myös vähättelyä ja vastakkainasettelua. Kulttuurin tuominen osaksi kestävää kaupunkikehitystä edellyttäisi poikkihallinnollisuutta, jota kaupungin organisaatiorakenne ei tällä hetkellä tue. Vaikka kulttuuritoimijat nähdään hyvinä kehittämään uusia toimintatapoja, voi kulttuurin potentiaalin hyödyntämistä estää myös jumiutuminen vanhoihin ja totuttuihin toimintatapoihin. Myös tiedon ja seurannan puute hankaloittaa toiminnan toteuttamista ja kehittämistä.

3. Espoon väestön ja alueiden moninaisuus edellyttää moninaisia kulttuuripalveluita. Se on myös voimavara kaupungin kehityksessä.

Vaikka espoolaiset osallistuvat kulttuuritoimintaan ahkerasti, alueiden välillä on eroja. Jotta moninaisuuden voimavara saadaan käyttöön, tarvitaan alueen ominaispiirteet ja asukkaat huomioivaa kulttuuritoimintaa. Tämä edellyttää erilaisten näkökulmien mukaan ottamista alueiden kehittämisprojektien alkuvaiheessa sekä kaupunginosasuunnittelun ja asukaslähtöisyyden saamista vahvemmin osaksi kaupungin hallinnollista ja poliittista rakennetta.

Suositukset

Seuraavassa on koottu niitä asioita, joita Espoon kaupungin kulttuurin tulosyksikössä sekä laajemmin kaupungin organisaatioissa tulisi tutkimuksen perusteella ottaa huomioon, mikäli kulttuuri halutaan tulevaisuudessa vahvemmin mukaan kaupungin kehitykseen.

1. Tarvitaan selkeitä määrittelyjä ja yhteisen ymmärryksen luomista

  • Määritelmien selkeyttäminen ja yhtenäistäminen
  • Kulttuurisesti kestävän kehityksen ulottuvuuksien avaaminen ja määritteleminen
  • Selkeiden ja yhteisesti ymmärrettyjen tavoitteiden luominen.
  • Keskeisten tavoitteiden ja painopisteiden määrittely ja niitä koskevien valintojen tekeminen
  • Vastuiden selkeä määrittely

2. Tarvitaan sitoutumista, panostusta ja osaamista toimeenpanoon

  • Kulttuurin tulosyksikön ja kulttuurin toimialan aseman vahvistaminen kaupungissa.
  • Poikkihallinnollisen toiminnan edistäminen tavoitteiden, käytännön ja rakenteiden tasolla.
  • Osallisuuden edistäminen tavoitteiden, käytännön ja rakenteiden tasolla.

3. Tarvitaan tietoa ja seurantaa nykytilasta ja vaikutuksista sekä johdonmukaista viestintää

  • Tiedontuotannon prosessien ja lähteiden selkiyttäminen.
  • Indikaattoreiden luominen kulttuuripolitiikan suunnitteluun ja seurantaan.
  • Laajemman näkemyksen luominen kulttuurin taloudellisista vaikutuksista.
  • Kulttuuripoliittisen seurannan kytkeminen paikkatietoon.
  • Kulttuuriasioista viestimisen vahvistaminen ja johdonmukaistaminen sekä kulttuurin tulosyksikössä että laajemmin kaupungin viestintätoiminnassa.

 

Tutkimukset

Hankkeen tutkijat