Taide- ja kulttuurifestivaalien vaikuttavuus

Opetus- ja kulttuuriministeriön harkinnanvaraiset valtionavustukset festivaaleille vuonna 2018

Taide- ja kulttuurifestivaalien vaikuttavuus -selvitys tarkastelee vuonna 2018 opetus- ja kulttuuriministeriöltä harkinnanvaraista valtionavustusta saaneita 16 taide- ja kulttuurifestivaalia:

  • Helsingin juhlaviikot
  • Ilmajoen Musiikkijuhlat
  • Jyväskylän Kesä
  • Kuhmon Kamarimusiikki
  • Kuopio Tanssii ja Soi
  • Helsinki Design Week
  • Mäntän kuvataideviikot
  • Naantalin Musiikkijuhlat
  • Oulun juhlaviikot
  • Pori Jazz Festival
  • Kaustinen Folk Music Festival
  • Sata-Häme Soi
  • Savonlinnan Oopperajuhlat
  • Taidekeskus Salmela
  • Tampereen Teatterikesä
  • Turun Musiikkijuhlat

Vuonna 2018 OKM:n myöntämä avustus festivaaleille oli yhteensä 2,5 miljoonaa euroa.

Lue Taide- ja kulttuurifestivaalien vaikuttavuus -tietovihko, johon on tiivistetty selvityksen pääkohdat höystettynä kuvioilla ja taulukoilla.

 

Taustaa

Selvityksen tilaaja on opetus- ja kulttuuriministeriö. Työn lähtökohdat ja kysymyksenasettelut on määritelty yhdessä OKM:n virkamiesten kanssa. Selvityksessä on käytetty tutkimusaineistona festivaaleille kohdistettua kyselyä, jota valmisteltiin yhteistyössä Finland Festivals ry:n kanssa.

Selvitys perustuu Cuporen monivuotiseen tutkimukseen, jonka yleisenä tarkoituksena on kehittää arviointimenetelmiä ja malleja taide- ja kulttuurifestivaaleja kuvaavien seurantamittareiden ja vaikuttavuuden arviointiin. Tutkimuksen tavoitteena on tukea valtionavustuksia koskevaa päätöksentekoa hahmottamalla taide- ja kulttuurifestivaalien nykyistä roolia osana yhteiskuntaa sekä taiteen ja kulttuurin tuotantorakenteita Suomessa.

Suosituksia

Selvityksen perusteella systemaattisen tiedonkeruun merkitys suomalaisen taide- ja kulttuurikentän kehitystyössä on ilmeinen. Suomalaista festivaalikenttää koskeva tiedonkeruu on systematisoitava. Erilaisia ja toisistaan poikkeavia raportointimenetelmiä käytetään eri tahojen toimesta ja yhtenäistävyyttä on kehitettävä. Kerättävän aineiston on palveltava useita tahoja. Tiedonkeruussa on luotava edellytykset kerätä tietoa laajasti festivaalikentän toimijoilta.

Mahdollisuuksia seurantamittareiden kehittämiseen:

  1.  Festivaalien kulttuurisia vaikutuksia voidaan tarkastella tapahtumien taiteellisen suunnittelun lähtökohdista. ​Kyselyn keinoin voidaan selvittää esimerkiksi sitä, miten ja kuinka paljon festivaalit esimerkiksi perustavat sisältöjen suunnittelun uusiin taiteellisiin avauksiin. ​
  2. Festivaalien sosiaalisia vaikutuksia voidaan tarkastella osallistumista, osallisuutta ja saatavuutta ja saavutettavuutta käsittelevillä kysymyksenasetteluilla. ​Pitkittäisseuranta antaisi mahdollisuuden tuottaa tietoa festivaalien toimintatapojen ja -muotojen kehittymisestä ja tämän kehityksen vaikutuksista esimerkiksi festivaalipaikkakunnalla​.
  3. Festivaalien taloudellisia vaikutuksia voidaan festivaalien näkökulmasta tarkastella niiden työllistävyyden ja yhteistyörakenteiden näkökulmista. Erityisesti yhteistyörakenteiden tarkastelu luo pohjan paikallisten yritysyhteistyökumppanuuksien kartoittamiselle ja edellytykset ymmärtää syvällisemmin festivaalien taloudellista merkitystä ja vaikuttavuutta niiden toteutuspaikkakunnilla.

Arvioinnin lähtökohtana on ollut näiden 16 suomalaisen taide- ja kulttuurifestivaalin kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen vaikuttavuus festivaalien itsensä arvioimana. Arviointityön tavoitteena on ollut tuottaa tietoa opetus- ja kulttuuriministeriön festivaaleja koskevaan päätöksentekoon hahmottamalla taide- ja kulttuurifestivaalien nykyistä roolia osana yhteiskuntaa sekä taiteen ja kulttuurin tuotantorakenteita Suomessa.

Selvityksessä todetaan, että suomalaiset festivaalit ovat monialaisia ja monimuotoisia. Vuonna 2018 tutkimuksen kohteena olleet festivaalit tuottivat yhteensä lähes 3000 tapahtumaa, joista noin 1 700 oli maksullista ja yli 1 200 ilmaistapahtumaa. Kokonaiskäyntimäärä festivaaleilla oli yli miljoona. Lippuja festivaalit ilmoittivat myyneensä lähes 430 000 kappaletta ja käyntejä ilmaistapahtumissa oli yli 550 000.

Taiteen tuotannon tapana festivaalit voivat palvella kulttuuripolitiikan tavoitteita erilaisin painopistein oman toimintansa kautta. Tapahtumat osallistavat kansalaisia taiteen ja kulttuurin pariin ja tarjoavat mahdollisuuksia osallistua kulttuuri- ja taidetarjontaan, tarjoavat työtilaisuuksia taiteilijoille ja luovat edellytyksiä liiketoiminnalle tapahtumapaikkakunnilla verkostomaisten tuotantorakenteiden seurauksena. Selvitys vahvistaa aikaisempaa tutkimusta päätelmällä, että taide- ja kulttuurifestivaalien kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen vaikuttavuus näyttäytyy ja konkretisoituu festivaalien tuotannollisten toimien kautta paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Tutkimukset

Hankkeen tutkijat