Kuvaohjelmien ikärajat tunnetaan lapsiperheissä entistä paremmin
Suomalaisissa lapsiperheissä tunnetaan entistä paremmin elokuvien, televisio-ohjelmien ja digitaalisten pelien eli kuvaohjelmien ikärajamerkit, selviää Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tekemästä tutkimuksesta. Ikärajoja myös noudatetaan melko hyvin ja mediankäytöstä keskustellaan lasten kanssa.
Käytännössä kaikki vanhemmat ovat jonkinlaisten ikärajojen kannalla, sillä vain prosentti vastasi, ettei kuvaohjelmilla tulisi olla lainkaan ikärajoja. Elokuvien ja tv-ohjelmien osalta 70 % vanhemmista noudattaa ikärajoja joko aina (15% vastaajista) tai yleensä (55 % vastaajista). Digitaalisten pelien osalta ilmoitetusta ikärajasta kiinni pitäminen on vielä yleisempää.
Ikärajojen tunnettuus on lisääntynyt verrattuna vuoteen 2013. Lähes kaikki vastaajat tuntevat ikärajan 18. Lisäksi noin kolme neljäsosaa tuntee muut myös ikärajat sekä kuvaohjelmien että digitaalisten pelien osalta.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVIn apulaisjohtaja Saara Salomaa pitää tietoisuuden lisääntymistä ilahduttavana. “Ikärajat eivät ole suosituksia, vaan ammattilaisten huolellinen arvio siitä, mitä ikää nuoremmalle ohjelma voi olla haitallinen. Siksi on tärkeää, että ikärajat tunnettaisiin ja niistä myös pidettäisiin kiinni kodeissa”, Salomaa muistuttaa.
Ikärajojen porrastusväleissä ja sitovuudessa parhaana vaihtoehtona pidetään nykyistä järjestelmää. Nykyisen lainsäädännön mukaan ikärajat ovat S eli kaikille sallittu, 7, 12, 16 ja 18. Ikärajat ovat sitovia, mutta aikuisen seurassa rajasta voidaan joustaa kolmen ikävuoden verran. Ikäjousto ei koske ikärajaa 18.
Mediankäyttö tuo lapsille iloa, tietoa ja taitoja
Tutkimuksen mukaan vanhemmat arvioivat median käytön vaikutukset lapsen elämään pääosin hyvin myönteisiksi. Lähes kaksi kolmasosaa pitää kokonaisvaikutusta positiivisena. Vain 7 prosenttia vanhemmista mieltää median käytön negatiiviseksi.
Yleisimmin lapsen arvioidaan viihtyvän ja saavan iloa mediasta sekä oppivan uusia taitoja ja uusia tiedollisia asioita mediasta. Vanhemmat myös keskustelevat lasten kanssa aktiivisesti mediankäytöstä. Vain pieni vähemmistö vastaajista ei puhu lapsensa kanssa mediasta.
Cuporen erikoistutkija Anna Kanerva näkee tutkimustulokset myönteisiksi kansallisen mediakasvatuksen kannalta. “Sekä lasten suojelemisen tärkeyden että median monien positiivisten mahdollisuuksien tiedostaminen ovat hyviä lähtökohtia kotien mediakasvatukseen jatkuvasti muuttuvan mediaympäristön haasteissa”, Kanerva kertoo.
Lue julkaisu Cuporen verkkosivuilla:
Tutkimustulokset esiteltiin maanantaina 21.9. klo 10–11 Tunnetaanko perheissä kuvaohjelmien ikärajat -julkaisutilaisuudessa. Tallenne julkaisutilaisuudesta on katsottavissa KAVIn Asiaa mediakasvatuksesta -kanavalla.
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen ja KAVIn raportti perustuu joulukuussa 2019 ja tammikuussa 2020 internetpaneelikyselynä toteutettuun aineistonkeruuseen, johon saatiin kaikkiaan 1056 vastausta alaikäisten lasten vanhemmilta. Tutkimus toteutettiin samansuuntaisena edellisen kerran vuonna 2013.
Lisätietoja
Anna Kanerva, erikoistutkija
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore
anna.kanerva@cupore.fi
puh 050 302 1414
Saara Salomaa, apulaisjohtaja
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
saara.salomaa@kavi.fi
puh 050 577 5899
Artikkelin kuva: raportin kansiteema, suunnittelu Tiina Paju