Taiteilijoiden toimeentulo oli tiukilla jo ennen koronakriisiä – moni tekee taiteellista työtä turvaverkkojen varassa
Taiteilijana toimiminen Suomessa vaatii usein tuloa rinnakkaisesta ansiotyöstä sekä luottamista yksityisiin ja julkisiin turvaverkkoihin. Parhaat mahdollisuudet saada toimeentulo taiteilijan työstä on esittävien taiteiden ja musiikin aloilla. Nämä seikat ilmenevät uusimmasta Taiteen ja kulttuurin barometrista, jonka teemana tällä kertaa on taiteilijoiden työ ja toimeentulon muodot. Barometrikyselyn tulokset kuvaavat taiteilijoiden tilannetta ennen koronaepidemian aiheuttamaa kriisiä.
Taiteilijoiden työtä ja toimeentuloa leimaa työn, työajan ja tulojen epäsymmetria. Päätoiminenkaan taiteilijan työ ei takaa sitä, että se tuottaisi pääosan vuoden tuloista. Taiteilijoiden yleisimmät tulolähteet ovat apurahat, palkat ja palkkiot sekä tekijänoikeustulot. Tärkeimmäksi tulolähteeksi barometrikyselyn vastaajat ilmoittivat palkkatyön (31 %), säätiöiden apurahat (14 %), oman yrityksen tulot (11 %) ja valtion apurahat (8 %). Vaihtelevan työtilanteen vuoksi taiteilijat joutuvat turvautumaan hyvin usein erilaisiin työttömyystukiin ja sosiaalietuuksiin.
Taiteilijoilla erilaiset työmarkkina-asemien yhdistelmät ovat yleisiä, samoin kuin liukuvat työn tekemisen muodot. Nämä johtavat usein sattumanvaraisuuteen ja ennakoimattomuuteen sosiaaliturvan sekä verotuksen määrittelyssä. Palkansaajan ja yrittäjän työmarkkina-asemien välissä tehty työ johtaa usein myös eri viranomaisten tekemiin vaihteleviin ja epäselviin tulkintoihin, jotka eivät kohtele kaikkia taiteentekijöitä samanarvoisesti.
Palkatonta työtä ilmenee kaikilla taiteenaloilla. Ilmaistyö osoittautui resurssi- ja tottumiskysymykseksi. Rahaa on taiteen eri toimialoilla niukasti. Taiteilijat sekä taiteen yleisö ja ostajat ovatkin tottuneet siihen, että usein osa työstä tehdään palkatta. Taiteilijan työtä ei aina pidetä yhtä arvokkaana kuin muuta työtä, mistä osoituksena pidettiin muun muassa sitä, että mahdolliset palkkiot maksetaan taiteilijoille viimeisenä.
Taiteilijat itse kokevat oman työnsä merkityksellisenä sekä itselleen että yhteiskunnalle. Tietoisuus oman työn taustalla olevasta koulutuksesta ja kokemuksesta tuo varmuutta taiteen tekemiseen. Taloudellinen toimeentulo ja taiteellinen ammattimaisuus eivät kuitenkaan välttämättä kulje käsi kädessä.
Tiedot perustuvat syksyllä 2019 tehtyyn Taiteen ja kulttuurin barometrikyselyyn, johon vastasi 983 eri taiteenaloilla toimivaa taiteilijaa. Kysely toteutettiin Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen (Cupore) ja Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) yhteistyönä.
Julkaisu on luettavissa Cuporen sivuilla:
Taiteen ja kulttuurin barometri -raportti julkistetaan torstaina 2.4. Taike & Cupore Talks Online -verkkotilaisuudessa. Verkkotilaisuuteen pääsee osoitteesta https://prospectumlive.com/event/taike_20200402 .
Tilaisuuden ohjelma
13:00 Taiteilijoiden työ ja toimeentulon muodot – Taiteen ja kulttuurin barometrin tulosten esittely
Erikoistutkijat Maria Hirvi-Ijäs & Sakarias Sokka (Cupore).
13:45-15:00 Keskustelu: Taitelijoiden toimeentulo ja haavoittuva sosiaaliturva. Kuinka tilanne korjataan? Vuoden graafikko 2013 Kasper Strömmanin kanssa keskustelemassa Paula Tuovinen, (Taiken johtaja), Elina Kuusikko (toiminnanjohtaja, Näyttelijäliitto), Annukka Vähäsöyrinki (toiminnanjohtaja, Suomen Taiteilijaseura) ja Ilmi Villacís (toiminnanjohtaja, Lukukeskus)
Verkkototeutus on vuorovaikutteinen. Voit osallistua keskusteluun verkossa viestiseinän avulla joko tekstiviestitse tai nettiselaimen avulla. Tutkijat ja keskustelijat vastaavat kysymyksiin tilaisuuden aiheesta
Lue Taiteen edistämiskeskuksen mediatiedote Taiteen ja kulttuurin barometri -julkaisusta ja Taike & Cupore Talks Online -tilaisuudesta, julkaistu 30.3.: https://www.taike.fi/fi/uutinen/-/news/1308186
Tutustu aikaisempiin barometri-raportteihin Cuporen verkkosivuilla: https://www.cupore.fi/fi/tutkimus/tutkimushankkeet/taiteen-ja-kulttuurin-barometri
Lisätietoja Taiteen ja kulttuurin barometrista:
erikoistutkija Maria Hirvi-Ijäs, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore,
maria.hirvi-ijas@cupore.fi, 050-463 5575
erikoistutkija Sakarias Sokka, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore,
sakarias.sokka@cupore.fi, 050-387 2728
erityisasiantuntija Kaija Rensujeff, Taiteen edistämiskeskus,
kaija.rensujeff@taike.fi, 0295330721
Valokuva: Ibrahim Rifath/ Unsplash
Tutkijat
-
-
Maria Hirvi-Ijäs Erikoistutkija, FT, nykytaiteen dosentti +358 50 463 5575 maria.hirvi-ijas@cupore.fi Profiili
-
-
-